Maidontuottaja vaihtoi Arlaan vain tärkeiden senttien tähden
Valion tonkkiin valuu nyt viikossa jopa miljoona litraa vähemmän maitoa kuin viime vuonna. Tuotanto ei ole suinkaan laskenut, vaan kysymys on siitä, että tuottajia on siirtynyt kilpaileville maidonostajille.
Suurimman kisaajan Arlan kelkkaan on parina vuotena lähtenyt liki sata maidontuottajaa. Yksi heistä on 200 lehmän navettaa Tervolassa pitävä Eero Ylimartimo. Hän teki siirtonsa vajaa vuosi sitten.
Ylimartimon mielestä meijerin vaihtoon liittyy usein turhia ennakkoluuloja, jopa harhakäsityksiä, mutta hänelle itselleen pääperuste on selvä kuin pläkki. Idea vaihdosta syntyi, kun valiolainen puoli pudotti tuottajahintoja.
”Paras konsultti on laskukone eli raha. Joka sentti on tuottajalle elintärkeä.”
”Meijerin vaihto on maidontuottajalle yksi vaikeimpia asioita, mutta niin ei saisi olla. Joka tuutista meitä viljelijöitä neuvotaan kilpailuttamaan joka asiaa, joten miksi maidontuottaja ei saisi tehdä sitä tärkeimmästä tuotteestaan ja pyytää siitä parasta hintaa”,
Ylimartimo kyselee.
Välillä eri leirien maidontuottajat eivät ole kohdatessaan mahtuneet samoihin pöytiin istumaan, mutta Ylimartimo ei ole liiemmälti törmännyt tuottajakollegoiden paheksuntaan. Tosin etenkin moni vaihtaja on varpaillaan ja varovainen puhumaan asiasta, sillä meijeri on myös tunneasia.
”Valiolla on ollut niin vahva asema Suomessa, ja monella sen tuottajalla on taustalla vahva osuuskunta-aate”, Ylimartimo arvioi.
Hänen mukaansa valiolaisilta kuulee usein muihin meijereihin kohdistuvia syytöksiä.
”Erityisesti Arlaa syytetään hintojen polkemisesta, mutta jos joku tällä hetkellä polkee hintoja, se on itse Valio. Toki syynä ovat muun muassa Venäjä-pakotteet, mutta entisenä Valion tuottajana ihmetyttää, miten niin iso yritys on pannut niin mahdottoman paljon resursseja yhden vientimaan varaan.”
Ylimartimo miettii, onko Valion liiketaloussuunnitelmissa mennyt jokin pieleen, kun ne on tehty liikaa vanhojen perujen mukaan osuuskuntapohjaisesti.
”Jos munat ovat kovin yhdessä korissa, ei ole alkutuottajan vika, jos tavara ei liiku eteenpäin. Alkutuottaja satsaa maidontuottamiseen ja toivottavasti saa siitä parhaan hinnan.”
Ylimartimo sanoo, että mitä isommaksi tilakoot kasvavat, sitä enemmän merkitsee yksikin sentti hinnassa. Hän itse tuottaa puolitoista miljoonaa litraa vuodessa. Maidot taivaltavat yli 700 kilometrin matkan Arlalle Sipooseen.
”Yhteistyö on sujunut täysin kitkatta. Tosin ei Valionkaan kanssa ollut mitään ongelmia.”
Monelle vaihtajalle on valiolaisilta tahoilta annettu ymmärtää, että takaisin ei ole tulemista.
”Minullekin tuli sellaisia terveisiä, että olenko miettinyt, ettei takaisin välttämättä pääsekään. Enpä ole miettinyt. Jos oltaisiin diktatuurissa, silloin voisin miettiäkin, mutta elämme demokraattisessa valtiossa ja kilpailu on vapaata”, Ylimartimo sanoo.
Itä-Maidon toimitusjohtajan Ilpo Lukkarisen mukaan maitotaloudessa ei voi elää kvartaalitaloudessa, joten meijeriä muuttavan on tosiaan elettävä ratkaisunsa kanssa tulevaisuudessakin.
”Valioryhmää on tarkoitus kehittää pitkällä tähtäimellä niin, että se on myös jatkossa tärkeä toimija ja suomalaisen maidontuottajan paras kumppani”, Lukkarinen sanoo.
”Olisiko oikein, että osa tuottajista seuraa joka käänteessä parasta hintaa ja muut jäävät pitämään yritystä yllä ja kehittämään sitä? Eli kannattaako edes miettiä takaisin tulemista jos kokee, että onni on jossain muualla.”
Siis mahdolliselle palaajahalukkaalle on punaista valoa luvassa?
”Kyllä se näin on. Kuka noita juttuja miettiikin, se on turvallisin tapa ajatella asioita noin”, Lukkarinen vastaa.
Tervolassa asuvalle Ylimartimolle valmistui vuonna 2013 uusi navetta, ja vaikka tuottajanäkymät eivät ole tällä hetkellä mitenkään valoisat, hän on toiveikas.
”En synkistele. Viljelijä on sopeutuva ihminen. Kun on tiukkoja aikoja, nyörit kiristetään ja menoja pienennetään.”
”Näissä hommissa on väliin ylämäkiä, väliin alamäkiä, mutta niin kauan kuin täällä maapallolla tallustellaan, ruokaa tarvitaan.”
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
