Kaivoksia valvotaan vajain tiedoin
Yleisöllä oli paljon kysyttävää. Maaherra Eino Siuruainen jakoi puheenvuoroja. Jaana Hakola yleisön edessä vasemmalla. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKUUSAMO (MT)
”Viranomainen joutuu tekemään päätöksiä osin puutteellisten tietojen varassa”, valitti erikoissuunnittelija Marja-Liisa Räisänen Kainuun elykeskuksesta.
Huomiota vaativia seikkoja ja niiden yhdistelmiä on paljon, mutta virkamiehellä resursseja on vähän.
Pro Agria Oulun ja Oulun Kalatalouskeskuksen järjestämässä Kuusamon kaivosseminaarissa alustanut Räisänen kuitenkin varoitteli tekemästä kaivoksista ainoaa peikkoa, joka ympäristöä uhkaa.
Esimerkiksi soiden harkitsematon ojitus voi aiheuttaa yhtä lailla elohopeapäästöjä mutta puutteellisemmin valvottuna.
Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen ylitarkastajan Heikki Kovalaisen mukaan esimerkiksi Talvivaaran kaivokselle myönnettiin lupa niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä. Vieläkään ei tiedetä tarkasti, mitä sulfaatti vesistössä aiheuttaa.
”Jos kysytään kolmelta tutkijalta, saadaan kolme erilaista vastausta.”
Juomasuon kaivoshankkeen projektipäällikkö Matti Pulkkinen Dragon Mining Oy:stä vakuutti, ettei ole tuomassa Kuusamoon uraanikaivosta.
Yhtiön harmiksi kultamalmia sisältävään kiveen on tosin sitoutunut myös uraania, mutta uraanimalmista ei voi puhua.
Malmihan tarkoittaa mineraalia, joka kannattaa ottaa talteen kaupallisin perustein. Täällä uraani on pelkkä riesa.
Pulkkinen vakuutti yleisölleen kaavioin ja kuvin, ettei kultakaivos toisi tuhoa Kuusamon maisemille tai ympäristölle. Yhtiön muut kaivokset Suomessa ovat kuvien perusteella varsin huomaamattomia.
Vain rikastushiekan läjitysalue näytti aiheuttavan maisemahaittaa. Se voitaisiin Kuusamossa sijoittaa syrjäiseen paikkaan.
”Vaihtoehtoja on löytynyt”, todisti myös ryhmäpäällikkö Jaana Hakola Ramboll Oy:stä, joka tekee ympäristövaikutusarviota Juomasuon kaivoshankkeesta.
Pulkkinen muistutti kaivosten ja matkailun elävän sulassa sovussa monilla alueilla. Kittilässä tai Sodankylässä ei ole ollut kahnauksia.
Lakimies Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitosta valitti sitä, että vesialueiden omistajille tai kalastajien edustajille ei anneta paljoakaan puhevaltaa kaivosasioissa.
Päätöksiä voi moittia ja korvauksia vaatia, mutta itse kaivoksien tuloa ei voi estää.
Malminetsintäkin on jokamiehen oikeus.
Sitä voi vastustaa, mutta käytännössä lupa myönnetään kuitenkin.
Fredrikson kiitti kuitenkin uutta kaivoslakia, joka ottaa maanomistajien oikeudet huomioon paremmin kuin vanha.
Seminaarin puheenjohtaja maaherra Eino Siuruainen muistutti, että yhteiskunta on nyt vauraampi ja vaatii myös kaivosteollisuudelta enemmän kuin edellisen kaivosbuumin aikana.
”Meillä on varaa miettiä, kuinka asiat hoidetaan”, Siuruainen sanoo.
Siuruainen otti esille myös laajemmat ympäristöasiat. Suomessa on pantu aivan liian vähän painoa pohjoisille kuljetusreiteille. Naapurimaat Venäjästä Norjaan sen sijaan panostavat hyvin voimakkaasti pohjoiseen.
Itämeren kuljetuksia rasittaa rikkidirektiivi, mutta Koillisväylää, jota eivät uhkaa merirosvotkaan, ei Suomessa edes pohdita.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
