Paraisilla maahanmuuttajille järjestettiin oma kuntavaalipaneeli
Pakolaiset ovat yksi kristillisdemokraattien kuntavaaliteemoista. Paraislaiset ehdokkaat pohtivat, kannattaako kielenopetuksessa keskittyä ruotsiin vai suomeen.
Deborah Juhannusvuori (vas.) ja Pia Westergård olivat viime kuntavaaleissa kristillisdemokraattien ainoat ehdokkaat Paraisilla. Tulevissa vaaleissa KD:lla on kaupungissa neljä ehdokasta. Kuva: PAsi LeinoVarsinais-Suomessa sijaitseva Paraisten kaupunki on viime vuosina toivottanut pakolaiset ilolla tervetulleiksi. Vuosina 2014–2016 kaupunkiin on otettu 36 kiintiöpakolaista, ja asenteet heitä kohtaan ovat olleet innostuneen kiinnostuneita.
Kaupunginhallitus palkkasin pakolaisohjaajan syksyllä 2014 ja elokuusta 2016 lähtien pakolaisia on tukenut osa-aikainen sosiaalityöntekijä.
Tammikuussa 2017 sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti, että kaupunki ottaisi tänä ja ensi vuonna 10–20 kiintiöpakolaista. Kuntapaikan saisivat myös tällä hetkellä Paraisilla asuvat, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat.
Kunnanvaltuuston lisäksi paraislaiset ovat olleet vastaanottavaisia pakolaisille. Pakolaisperheille on esimerkiksi löytynyt runsaasti vapaaehtoisia ystäväperheitä.
"Olen kuullut, että nuoret haluavat järjestää yhteistä tekemistä pakolaisten kanssa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että voisimme ottaa pakolaisia enemmänkin vastaan", sanoo kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokas Pia Westergård.
Alkuviikosta Paraisilla järjestettiin kuntavaalipaneeli, joka oli suunnattu ensimmäistä kertaa äänestäville pakolaisille ja maahanmuuttajille.
Pakolaiset ovat yksi teema kristillisdemokraattien kuntavaaliohjelmassa. Erityistä huomiota saavat maahanmuuttajaäidit sekä heille suunnattu kielenopetus.
"Kieltä oppineet äidit voivat tukea omien lastensa koulutusta. Me näemme kaikki ihmiset lähimmäisinä. Kukaan ei ole säästökohde tai taakka, eikä kukaan saa jäädä ulkopuolelle", KD:n ehdokas Deborah Juhannusvuori sanoo.
Paraisten kristillisdemokraatit haluavat luoda yhteisöllisyyttä kuntalaisten välille.
"Uskon, että monipuolisuus on rikkaus myös Paraisille. Suomessa ja Paraisilla löytyy tilaa monille, monille asukkaille", Westergård sanoo.
Kristillisdemokraateilla ei ole kuluvalla kaudella ollut yhtään edustajaa Paraisten kaupunginvaltuustossa. Viime vaaleissa ehdolle asettui puolueen listoilla vain Juhannusvuori ja Westergård, mutta tällä kertaa ehdokasmäärä on saatu tuplattua neljään.
"Olemme täällä vielä niin pieni yhdistys. Mutta täytyy tehdä jotain, muuten ei tapahdu mitään", pohtii Westergård.
Paraisten asukkaista noin 57 prosenttia on ruotsinkielisiä. Sekä Juhannusvuori että Westergård pitävät kielenopetusta keskeisenä maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta, mutta kaksikielisessä kunnassa kielivalinta on vaikea.
"Vaikka Parainen on vahvasti ruotsinkielinen, uskon että suomen kieli on tärkeä asia, jos pakolaiset haluavat jäädä Suomeen", Westergård sanoo.
Juhannusvuori puolestaan huomauttaa, että Paraisille jäävien kannattaisi ehkä ennemmin opetella ruotsi.
"Jos haluaa täällä esimerkiksi palvelualalle, niin melkein se ruotsi kannattaisi osata. Voihan opetella ensin yhden ja sitten toisen, jos se on mahdollista", Juhannusvuori pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
