"Suomi soijattomaksi" – Lepän mukaan tärkein ilmastotoimi on ruuantuotannon kannattavuuden kohentaminen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui budjettiriihen päätöksien ilmastotoimista kertovassa tiedotustilaisuudessa, jossa olivat mukana ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.). Kuva: Janina Orjasniemi / VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää ensi vuoden talousarviosovussa hyvänä sitä, että hallitusohjelmakirjauksen mukaan viljelijät ja ruuantuottajat eivät saa lainsäädännöllä lisäkustannuksia ilman kompensaatioita.

"Tästä pidimme keskustassa kiinni. Tärkein ilmastotoimi on ruuantuotannon kannattavuuden kohentaminen", Leppä sanoi viitaten ruuantuotannon heikkoon kannattavuuteen, nopeasti nouseviin kustannuksiin sekä huonoon satovuoteen.

Lepän mukaan on erityisen tärkeää, että maatalouden ja ruuantuotannon ilmastotoimiin kannustetaan tutkimuksen, kannusteiden ja pilotointien kautta.

Näin viljelijöille tarjoutuu hänen mukaansa mahdollisuus tehdä niitä toimia, joilla "pystymme edistämään ja saavuttamaan hiilineutraaliutta".

Maatalous tavoittelee käyttöönsä kasvihuonepäästöjä vähentäviä rehun lisäaineita.

"Kun puhumme rehujen ilmastovaikutuksista, soijaton Suomi on yksi merkittävä asia – soijaton Suomi ja uudet rehukomponentit sekä uusi teknologia siellä", Leppä jatkoi.

Budjettiriihi päätti suunnata lisärahaa turvemaa- ja kotieläintutkimuksiin. Myös muun muassa ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma jatkuu.

Kiisteltyjen turvepeltojen osalla päästöjä vähentävän kosteikkoviljelyn tavoite on vähintään 30 000 hehtaarin maa-ala.

Leppä luottaa hallitusohjelman hiilineutraaliustavoitteen toteutuvan vuoteen 2035 mennessä myös maatalouden osalta.

"Kompromissi budjettiriihessä syntyi, kun saatiin sovittua parlamentaarisesta arvioinnista. Näin taataan pitkäjänteinen työ tavoitteiden saavuttamiseksi. En usko, että uusia keinoja keväälle enää tarvitaan, ja tavoite saavutetaan."

Kokonaisuuden kannalta hänen mukaansa on tärkeää, että joustoja voidaan ottaa vaikeimmin toteutettavan taakanjakosektorin – johon maa- ja metsätalous kuuluvat – lisäksi maankäyttö- ja päästökauppasektorista.

Maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin päätettiin osoittaa 7 miljoonaa euroa osana EU-rahoitteista Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Lue lisää:

Mitä on lehmien "ilmastorehu", jota esitettiin budjettiriihessä vähentämään maatalouden päästöjä?