Ideasta tuotteeksi saman katon alla
On kulunut kaksi vuotta siitä, kun taiteilija Heini Riitahuhta keksi kehitellä Runo-astiastostaan villimmän ja runsaamman. Syntyi astiasto, jonka rönsyjen pinnalle on laskeutunut perhonen.
Kahden vuoden aikana on tehty lukuisia koeversioita ja keskustelua on käyty väreistä, muodoista ja yksityiskohdista. Kaikki on tapahtunut saman katon alla: Arabian tehtaalla keskellä Helsinkiä.
”Se, että olemme Suomessa ja taiteilijoita lähellä perustuu siihen, että saamme tuotteet nopeasti ja helposti tuotantoon”, tehtaan tuotantopäällikkö Mira Yavuz sanoo. Hän näkee, että Arabian tehtaan ketju taiteilijan ideasta myytäväksi astiaksi on toimiva.
Fiskars-konserniin kuuluvan Arabian tuotannosta yli puolet tehdään Suomessa. Loput keramiikasta syntyy sopimusvalmistajien tehtaissa Thaimaassa ja Indonesiassa.
Yavuz ei pysty sanomaan, mikä on kotimaisen tuotannon tarkka osuus, sillä valmistus vaihtelee asiakkaiden kysynnän mukaan.
Valmiin astiaston siemenet syntyivät, kun Riitahuhta piirteli perhoskuviota soljuvaa musiikkia kuunnellen.
”Sain sitä kautta värinää siipiin”, hän kuvailee.
Riitahuhdan työhuone sijaitsee Arabian tehtaan yhdeksännessä kerroksessa. Arabia ei maksa nykyisin yhdellekään taiteilijalle kuukausipalkkaa, vaan taiteilijat ovat talossa töissä freelancereina.
Taiteilijat saavat kuitenkin käyttää tehtaan tiloja myös omiin töihinsä. ”Usein uniikkikappaleiden tekemisestä tulee ideoita sarjatuotantoon.”
Idean jälkeen taitelijan työ muuttuu koko tehtaan yhteiseksi projektiksi. Kompromisseja on tehtävä.
”Suunnittelijana pidän kiinni tietyistä asioista ja joudun joustamaan tietyistä.”
Kaikkiaan tehtaalla häärää 150 työntekijää, kovan kysynnän aikana 170.
”Olemme hirvittävän ylpeitä, että tehtaalla on harjoitettu pian 140 vuotta keraamisen osaamisen perinteitä”, Yavuz sanoo.
Osaajien määrä on kuitenkin vähentynyt. Vielä viime vuoden alussa Arabian tehdas työllisti 230 työntekijää.
Aivan aluksi astia vaatii muotit. Riitahuhta kiittelee muotoilijoiden taitoja, sillä muodon pitää kestää 1 260 asteen poltto.
Värien valinta on Riitahuhdalle mieluista.
”Värilaboratorio on suunnittelijan aarreaitta tai karkkikauppa. Värilaatat ovat tosi herkullisia.”
Tietokoneen tulostama väri ei vastaa sitä, mikä väri on keramiikan pinnalla. Purkista värejä ei saa, vaan oikea väri syntyy monen pigmentin sekoituksesta.
Ennen painoa rönsyilevä kuvio pitää muuntaa sähköiseen muotoon. Tietokoneella Riitahuhta tarkistaa esivalmistuksen porukan kanssa pienen pienimmänkin yksityiskohdan.
Seripainossa värit painetaan siirtokuvalle. Jokaisen värikerroksen jälkeen tulosteen on kuivuttava yön yli.
Leikatut siirtokuvat sivellään astiaston kannun päälle käsin ja mukien pinnalle koneellisesti. Lautaset saavat perhoskuvioinnin koneellisesti yksi väri kerrallaan.
Fiskars on modernisoinut lähivuosina Arabian tehdasta voimakkaasti. Viime syksynä otettiin käyttöön uusi massan- ja lasitteenvalmistuslaitos. Se tehostaa erityisesti Arabian värilasitteiden valmistamista.
Uudessa prosessissa tietokone ohjaa raaka-aineiden annostelua ja sekoitus tapahtuu koneellisesti.
”Arabian tehtaan osaaminen värilasitteissa on tunnetusti maailman huippuluokkaa”, Fiskarsin tuotanto- ja logistiikkajohtaja Hille Korhonen kehuu.
Koristeltujen tuotteiden osuus on Arabian keramiikassa noin 40 prosenttia.
”Harvoilla on näin runsas koristelu kuin meillä”, Yavuz sanoo.
Hän uskoo, että suomalaiset ovat tottuneet monenkirjaviin astioihin. Värikäs Teema-sarja on kuulunut ruokapöytiimme 50-luvulta lähtien. Toisaalta värien vastapainona Arabiaa luonnehtii skandinaavinen yksinkertaisuus.
Koristelut kiinnittyvät astioiden pintaan vielä viimeisessä poltossa. Se varmistaa, että keramiikka kestää konepesun ja uunin.
Valmis astia on lopulta pöydällä osana kattausta.
Tuote- ja markkinointijohtaja Mira Rahkonen on tyytyväinen.
”Heini on tulkinnut mahtavasti brändiä. Arabian brändi on samaan aikaan herkkä ja poeettinen sekä vahva ja rohkea.”
EMILIA LAVONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
