Lupiinien poisto antaa tilaaahomansikoille ja ketoneilikoille
SULKAVA (MT)
Hiki virtaa, mutta lapiot ja hanskat viuhuvat reippaasti helteessä Harakkamäen pihapiirin kedolla Sulkavalla. Talkoolaiset kaivavat ja kiskovat ketokukkien seasta sinne kuulumatonta vieraslajia, lupiinia.
Alun perin saunan taakse istutettu komealupiini on päässyt aikoinaan kellarin rakennuksen yhteydessä leviämään toivottua laajemmalle, Harakkamäen emäntä Mirja Lignell kertoo.
Lupiini uhkaa vähitellen metsänlaidan ketomaisemaa, jossa muun muassa ahomansikat, ketoneilikat ja mäkitervakot viihtyvät. Kedolla on ollut myös kissankäpälää, mutta sitä löytyy enää vain kauempaa metsän laidasta.
Siirtyminen saattaa johtua lupiinista, joka juurinystyröillään kerää typpeä ja nostaa maan typpipitoisuutta.
Kissankäpälä, ahomansikka ja ketoneilikka kuuluvat kaikki taantuviin kasveihin, joiden esiintymistä seurataan. Suurin syy taantumiseen on laiduntamisen väheneminen.
”Ennen karja piti kedot avoimina matalille kuivien paikkojen kasveille, nyt tarvitaan ihmisen apua”, luonnonhoidon neuvoja Saara Ryhänen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista kertoo.
Hän toivoo lupiinin poiston tuovan kissankäpälän takaisin ja antavan tilaa myös muiden ketokasvien leviämiseen.
Lupiini on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja tuotu aikanaan Suomeen koristekasviksi.
Puutarhassa hallitusti kasvavana lupiini on kaunis, mutta voi luonnossa levitessään aiheuttaa vahinkoa kotoperäisille kasveille.
Paras keino torjua liiaksi leviävää lupiinia on kaivaa se juurineen ylös. Juurakot jätetään kuivumaan esimerkiksi mustaan muoviastiaan, Ryhänen ohjeistaa.
Oikea ajankohta torjuntaan on kukinnan jälkeen, ennen siementen kypsymistä. Näin lupiinista ehtii nauttia kukinnan ajan.
Juurien kaivamisen voi korvata myös leikkaamalla varret ennen siementen kypsymistä.
”Minusta se on ihan nätti kasvi. Leikkaan varret kukinnan jälkeen ja kitken uudet taimet pois. Sillä kasvi on pysynyt hyvin kurissa”, talkoolainen Mirja Virta kertoo.
Tänä vuonna toimeen on tartuttava tavallista aiemmin, sillä helteiden vuoksi lupiinit kukkivat melkein pari viikkoa etuajassa.
”Tämä kesä on niin omanlaisensa. Nyt alkaa olla viime hetket torjua lupiinia”, Ryhänen sanoo.
Kaksivuotisen Maisema mahdollisuutena -hankkeen lupiinitalkoisiin Harakkamäen perinnemaisemaan osallistui paahtavasta säästä huolimatta kymmenkunta talkoolaista.
Lupiinin varsia ja juurakoita poistettiin kedolta monta kottikärryllistä.
Aulis Kemppinen lähti mukaan, koska ongelma oli tuttu itsellekin.
”Aina oppii jotakin, ja talkoot ovat ihan mukavia. Yhdessä tekemisessä ilo on moninkertainen yksin tekemiseen verrattuna.”
Harakkamäen talkoot ovat toistaiseksi hankkeen ainoat tänä kesänä. Vastaavia voidaan järjestää myös muualla, mikäli kiinnostusta ja sopivia maisemakohteita löytyy, Ryhänen sanoo.
Lupiinien lisäksi luonnonkukkia uhkaavat vieraslajeista myös muun muassa jättiputki, jättipalsami ja kurtturuusu.
Jättipalsami on Ryhäsen mukaan melko helppo hävittää nyppimällä kasvit pois ennen kukintaa.
”Kitkin muutamana vuonna kaikki jotka näin, eikä jättipalsamia enää viime kesänä näkynyt”, talkoisiin osallistunut Irma Tiippana kertoo kokemuksestaan.
Haastavampi hävitettävä on jättiputki, joka voi aiheuttaa jopa terveydellisiä haittoja.
Sen torjumisesta on kokemusta Kemppisellä. Hänen pihamaalleen levisi koristekasvista pahimmillaan toista sataa jättiputkea.
”Se pääsi siementämään, ja kukinnot hävitettiin vähän huolimattomasti.”
Kemppinen onnistui kuitenkin poistamaan jättiputket määrätietoisella työllä, kaivamalla taimet keväällä juurineen pois ja kuivattamalla ne.
”Myrkkyäkin kokeilin, mutta lapio on varma, sen kanssa peli on selvä.”
TERHI TORIKKA
Juttusarja on ideoitu yhteistyössä maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon neuvojien kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
