Viipuri ja Karjalasykähdyttävät näyttelyssä
Vitriinissä on kesäkuun 20. päivänä 1944 Viipurin linnan tornista viimeisen kerran laskettu Suomen lippu. Taustalle heijastuvissa vaihtuvissa kuvissa on näkymiä Viipurin lähihistorian eri vuosikymmeniltä. Tiina Rekola/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Kuva: Viestilehtien arkistoLAHTI (MT)
Viipurissa sodan jalkoihin jäivät monen muun ohella myös kaupungin museot. Historiallisen museon kokoelmassa oli yli 16 000 esinettä, joista tuhoilta säilyi vain noin 3 000.
Näistä esineistä, Viipurin taidemuseosta evakuoiduista kokoelmista sekä runsaasta filmi- ja muusta aineistosta on koottu mukaansatempaava katselmus Viipurin historiaan ja nykyisyyteen.
Näyttelyn ensimmäisessä huoneessa Lahden historiallisen museon alakerrassa vilahtelee muun muassa Eino Partasen mustavalkoisia kuvia sekä Puolustusvoimien elokuvakatkelmia. Viipurin historiallis-kulttuurillisen museokeskuksen kuvissa seurataan kaupunkilaisten elämää 1950-luvulta 1980-luvulle.
Huoneen vaikuttavin esine on vitriiniin levitetty Viipurin linnan kielekkeinen valtiolippu, jonka vänrikki Eelis Mäkinen laski Viipurin linnan tornista 20.6. 1944 kello 16.45.
Kierros jatkuu Torkkeli Knuutinpojantorille, Viipurin historiallisen museon alkuperäiseen maisemaan. Esillä on torin varrella asuneen Weckrothin suvun ja toisen merkittävän viipurilaissuvun Hackmanien esineistöä, kuten huonekaluja ja tauluja.
Vitriineissä on Karjalan esihistoriallista esineistöä, muun muassa kivitalttoja ja koruja. Nähtävillä on myös Suomen ensimmäisen fajanssitehtaan astioita Käkisalmen maalaiskunnan Suotniemen kylästä.
Huoneen harvinaisuus on luuhaarniska, joka on esillä ensimmäistä kertaa Viipurista lähtönsä jälkeen. Haarniska on saatu kokoelmiin Vienan Karjalasta, mutta alunperin se ilmeisesti on lähtöisin Beringinsalmen itä- tai länsirannalta.
Näyttelyssä on runsaasti sekä Viipuria kuvaavia että viipurilaisten taiteilijoiden teoksia.
”Kuvataide on mukana kaikissa näyttelyn teemoissa. Esillä olevat teokset ovat kuuluneet Viipurin taidemuseon tai Viipurin historiallisen museon kokoelmiin”, sanoo tuottaja Tuija Vertainen Lahden historiallisesta museosta.
Torkkelinpuiston tunnelmat välittyvät Viipurin taidemuseon henkeä myötäilevissä ripustuksissa.
Esillä on muun muassa Ferdinand von Wrightin Huuhkaja hyökkää ja Victor Westerholmin Eckerön postilaituri sekä Johannes Takasen marmoriveistos Venus ja Amor. Näyttelyssä on myös Albert Edelfeltin, Eero Järnefeltin, Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia.
Viipurilaisia taiteilijoita edustavat muun muassa Viljo Kojo, Alexander Paischeff, Väinö Hervo, Eero Lehikoinen, Väinö Rautio, Kalle Kuutola ja Unto Pusa.
Taidemuseon suunnitteli arkkitehti Uno Ullberg. Nykyäänkin rakennus on taidemuseo, ja se toimii Pietarin Eremitaasin sivuosastona.
Annikki Tähden laulu saattelee Monrepos’n puiston tunnelmiin, joista kertovat vanhat valokuvat ja Victor Svaetichinin piirrokset. Svaetichinin dokumentaarisia piirustuksia on laajemmin esillä toisessa kerroksessa, johon on koottu runsas otos hänen kaupunkinäkymiään.
Keskeinen rooli Viipurin historiallisen museon kokoelmien synnyssä oli taidemaalari William Tillman Grommélla, joka testamenttasi museolle lähes 3 500 esinettä. Grommén omia maalauksia ja lahjoittamia esineitä on nyt esillä kahvilassa.
Näyttelyn toisessa kerroksessa on Viipurin hallinnon historiaa, katukuvaa ja maisemia sekä Viipurin musiikkiopiston, nykyisen Lahden konservatorion esineistöä. Pienessä elokuvateatterissa voi katsoa Viipurissa vuonna 1939 kuvattua dokumenttia.
Kolmas kerros esittelee dramaattisen katsauksen Viipurin raunioitumiseen, evakkotaipaleeseen ja neuvosto-Viipuriin.
Näyttelyvieras kohtaa pommituksen jälkeiset katukuvat ja viipurilaisten taiteilijoiden vahvatunnelmaiset maalaukset raunioituneesta kaupungista.
Sodan jälkeisen Viipurin tunnelmia voi aistia neuvostokirjaston punanurkkauksesta tai uusien viipurilaisten kodista.
Näkökulman sodan jälkeiseen aikaan antaa myös vitriini, johon on koottu Viipurista 1970–2010-luvuilta tuotuja matkamuistoja. V. Podzniakovin valokuvat avaavat näkymiä kaupunkielämään.
Ennen näyttelyä museo järjesti keräyksen, josta esille saatiin evakkotaipaleelta selvinneitä viipurilaisesineitä.
Vitriinissä on muun muassa intendentti Juha Lankisen perheen kaksi ryijyä ja Torkkelin paperin myymälään liittyvää esineistöä.
Liikuttavin osio on Kangas-alan Karjalaseuran kokoama Muistoksi jäi vain avain – äkkilähtö Viipurista 1939 -kokonaisuus. Siihen kuuluu muun muassa kymmenien viipurilaiskotien avaimet osoitteineen ja niihin liittyvä kartta sekä kotinsa jättäneiden listoja mukaan halutuista tavaroista.
Näyttelytunnelmiaan kävijät voivat kirjata isolle liitutaululle, josta museo kokoaa ne talteen.
Näyttelyyn liittyy syksyn aikana useita oheistapahtumia.
Tiistaina 3. syyskuuta näyttelyn luentosarjan aloittaa kirjailija Anna Kortelainen. Samana päivänä avautuu Lahden pääkirjastossa syyskuun ajaksi intendentti Juha Lankisen arkistostaan kokoama valokuvanäyttely Historiallinen Wiipuri valokuvina.
MAIKKI KULMALA
Viipuri mon amour.
Lahden historiallinen museo 16.3.2014 asti.
Avoinna: ti–pe 10–17, la–su 11–17
www.lahdenmuseot.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
