Viestintävirasto kannustaa: Harvaan asuttujen alueiden laajakaistatukea ei riitä enää kaikille kiinnostuneille

Nopeaa laajakaistaa rakennetaan. Kuvituskuva. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Viimeisistä haja-asutusalueiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen tarjolla olevista valtiontukieuroista kilpaillaan loppuvuoden aikana kiivaasti, sillä raha ei todennäköisesti riitä kaikkiin hankkeisiin, arvioi Viestintävirasto.

Tukirahaa on jäljellä vielä 6,5 miljoonaa euroa.

"Kaikki maakuntaliittojen valitsemat toteuttajat eivät ole vielä jättäneet hakemusta eli todellisuudessa rahaa on jonkin verran vähemmän jäljellä aivan uusille hankkeille", toteaa johtava asiantuntija Päivi Peltola-Ojala Viestintävirastosta.

Hakuaikaa on jäljellä vielä vuoden loppuun asti. Sinne ei kuitenkaan kannata odottaa, sillä todennäköisesti rahat loppuvat jo aikaisemmin.

"Nyt kannattaa toimia nopeasti, jos laajakaistahanke on suunnitelmissa", Peltola-Ojala kannustaa.

Viime vuonna voimaan tulleet uudet valtiontukisäännöt ovat runsaskätisyydessään lisänneet tuen kysyntää maakunnissa huomattavasti.

Uusia hankkeita on käynnistymässä Viestintäviraston mukaan kymmeniä ja kiinnostus huippunopeaan laajakaistaan kasvaa jatkuvasti.

Aiempaa runsaskätisemmällä tuella Viestintävirasto viittaa siihen, että nykyisillä valtiontukisäännöillä tuettuja valokuituverkkoja on mahdollista rakentaa aiempaa laajemmalla alueella. Myös valtiontukiosuus voi olla aiempaa suurempi.

Vuonna 2009 käynnistyneen Nopea laajakaista -hankkeen tavoitteena on mahdollistaa nopea laajakaista 120 000 kotitaloudelle haja-asutusalueilla.

Viime vuoden loppuun mennessä valtiontukea oli maksettu 40 miljoonaa euroa. Sillä saavutettiin jo 70 prosenttia tavoitteesta eli nopea laajakaista 83 000 kotitaloudelle.

Näistä kotitalouksista liittymän on hankkinut 30 000 taloutta.

Verkkoa on tähän mennessä rakennettu tuella 20 000 kilometriä.

Loppukirin ansiosta hankkeen tavoite todennäköisesti saavutetaan ja mahdollisesti ylitetäänkin. Valtiontuki on kohdistettu harvaan asutuille alueille, sen avulla verkkoja on rakennettu erityisesti Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa.