Halpa-Hallikin joutuu alentamaan ruuan hintaa mutta ei myy vieläkään alkoholia tai tupakkaa
”Meillä on näitä tiettyjä periaatteita", itseään vapaakaupan puolustajaksi kuvaileva Janne Ylinen kertoo.
”Ruokakauppoihin voi tulla hyvinkin viinit, mutta minä kunnioitan isäni linjaa”, sanoo Janne Ylinen ja esittelee sen sijaan ketjun myydyintä maitoa, Ziipiä. ”Meillä on kotona neljä lasta, ja vien aina kymmenen purkkia kerralla.” Kuva: Esko Keski-VähäläRuuan hinta-aleen on vastattava, vaikka pahaa tekee.
Kokkolassa päämajaansa pitävä Halpa-Halli liputtaa kotimaisuuden puolesta, mutta alalla harjoitettu halpuutus estää jalot työt.
Ihan puhtoinen pulmunen ei kauppaketju itsekään ole. Sillä on oma tuotemerkkiperhe: Ziip! Eli ”halpa”, englanniksi cheap.
Ziip on ollut Halpa-Hallin hyllyillä muutaman vuoden, ja kärkituotteena on maito. Sen purkittaa Juustoportti, jonka kotipaikkakunnalla Jalasjärvellä ja lähiseudulla onkin tilanne, että samassa kylmähyllyssä on meijerin merkkimaitoa ja vieressä halvempaa Ziip-maitoa.
Valikoimassa on myös lihatuotteita, sämpylöitä ja kananmunia.
Ruotsissa kotimaisuuteen herättiin vasta omavaraisuuden romahduksen myötä, ja koko ruokaketju teki ryhtiliikkeen. Millainen vastuu kaupalla Suomessa on?
”Toivon, että keskustelua käydään, ja K-ryhmä on yrittänyt avata sitä järkevällä tavalla”, sanoo Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen.
Myös Lidl tuli markkinoille ”fiksusti” ja otti valikoimiinsa suomalaisia tuotteita.
Halpuuttaako Halpa-Halli?
”Kyllä meidän on tosi tärkeää vastata myös halpuuttamiseen. Joudumme olemaan hintakilpailussa mukana, että voimme pärjätä. Ja tuolla on tuo kylttikin katolla”, Ylinen sanoo.
”Ziip tuo meille lisäarvoa ja omaleimaisuutta, ja ihmiset haluavat tulla sitä varten käymään meidän kaupoissamme.”
Alle tuottajahintojen ei pidä kuitenkaan mennä.
”Olen erittäin pahoillani siitä. Olen ollut mukana tuottajatilaisuuksissa, ja ymmärrän tuskan.”
Sitä, edellyttääkö Halpa-Halli tuottajalle samaa hintaa merkki- ja Ziip-maidosta, Ylinen ei kerro. Hän arvostaa sitä, että alkutuotanto on tärkeää esimerkiksi Juustoportille, Atrialle ja Snellmanille.
”Niiden tuotteita on helppo myydä kaupassa, koska asiakkaat mieltävät, että alkutuottaja oikeasti saa jotakin. Tämä on sitä oikeanlaista brändäämistä.”
Ziip-tuoteperhe avaa pienille valmistajille tietä valtakunnalliseen levitykseen, hän sanoo.
Halpa-Halli tunnetaan kummajaisena, joka ei myy alkoholia eikä tupakkaa ja pitää ovensa kiinni sunnuntaisin.
”Meillä on näitä tiettyjä periaatteita. Olen itse vapaakaupan puolustaja, haluan purkaa sääntelyä ja ajattelen, että ihmisten arki on muuttunut. Mutta olen toisaalta tyytyväinen, että kaupat voidaan pitää sunnuntaisin kiinni. Se on henkilöstölle iso arvo.”
Halpa-Hallit ovat auki arkipyhäisin ja laajasti lauantaisin. Verkkokauppa alkoi keväällä ja laajennee ruokaan ensi vuonna.
Alkoholi-periaate juontaa kaupan perustaja Esko Ylisen raitistumiseen ja uskoontuloon vuonna 1977.
Joku voi arvella, että periaatteista luopuminen vaihtaisi uskonnollisten suurperheiden eurojen suuntaa.
Ylinen uskoo, että päinvastoin, voitettavaa olisi enemmän. ”Mutta arvoja ei lasketa rahoissa.”
”Mielestäni suomalainen alkoholipoliittinen vähittäiskaupan jakelujärjestelmä on vanhanaikainen, ja sitä on syytä uudistaa. Ruokakauppoihin voi tulla hyvinkin viinit, mutta minä kunnioitan isäni linjaa.”
Isä oli maanviljelijä ja aloitti myyntiuransa sodan jälkeisinä pulavuosina Mossella kiertävänä kulkukauppiaana.
Poika ei viljele.
”Mutta peltoa on Alahärmässä sen verran, että pääsee metsästämään.”
Muuttoliike kalvaa kauppiasta.
”Olen erittäin huolissani tiettyjen maaseutualueiden vetovoimasta. On tärkeää pitää kiinni infrasta ja maakuntien ja kaupunkikeskusten elinvoimasta, mutta ymmärtää, ettei kaikkialla voi olla enää kaikkia palveluita.”
Halpa-Halli avaa uusia myymälöitä 2–3 vuodessa ja sulkee kannattamattomia. Näin on käynyt Vöyrillä ja Kuopiossa.
”Kuopion myymälä suljettiin, koska emme voi pärjätä kauppakeskuksissa.” Siellä sunnuntai oli vilkkain kauppapäivä, mutta Halpa-Hallin ovi pysyi säpissä.
Ketjua uudistetaan myös vaihtamalla värimaailmaa ja panostamalla äiteihin eli tekemällä enemmän tilaa ruualle, kodintavaralle ja pienemmille paikallisille toimijoille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
