Älä yliruoki pieniä hirvieläimiä viljalla
Jos et ole vienyt valkohäntäpeurojen tai metsäkauriiden ruokintapaikalle vielä viljaa, älä enää viekään.
Kuvassa peuranruokintakatos viljakaukaloineen ja sarvivarstoineen. Sarvivarstat auttavat jättösarvien löytämistä. Yläpäästään akselissa roikkuvat varstat eivät irrota väkisin sarvea. Kuva: Ilkka Ala-AjosJos viet, vie vain hyvin pieniä määriä kerralla, sanoo Suomen riistakeskuksen Laitialan toimipisteen kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos.
”Viljan korkea valkuaispitoisuus voi aiheuttaa vakavia ruuansulatusongelmia siihen tottumattomille. Viljan ruokinta kannattaa aloittaa ajoissa jo syys–lokakuussa.”
Eläimet tarvitsevat talvella ravinnosta lähinnä hiilihydraatteja, sopivasti sulavaa kuitua ja kivennäisiä, ei niinkään viljan korkeaa valkuaista. Viljan osuus kannattaakin pitää pienenä, vaikka se on helppo tarjottava.
”Jos käytätte viljaa, käyttäkää ohraa ja kauraa.”
Apilapitoinen heinä on ykköstuote sekä pienten hirvieläinten että jänisten ruokinnassa. MItä enemmän heinässä on puna-apilaa sen parempi.
Ruoki maahan
Peurat ja metsäkauriit kannattaa ruokkia pääasiassa maahan, puhtaalle lumelle.
”Pienet hirvieläimet käyttävät sorkkia syömisen apuna, eikä se tahdo onnistu, jos esimerkiksi heinä on häkissä.”
Myös esimerkiksi perunat ja porkkanat kannattaa levittää maahan, oli lunta tai ei. Jos tarjolla on laadukasta heinää tai juureksia, eläimet kaivavat ne kyllä esiin lumen alta.
Lumi jopa suojaa juureksia jäätymiseltä ja heinä vain paranee hieman lumesta kostuessaan.
Ala-Ajos neuvoo varaamaan 0,5–1 kiloa ravintoa metsäkauriille vuorokaudessa ja peuroille 1–2 kiloa. Ruokintavuorokausia kertyy etelässä yleensä vähintään 200 ja pohjoisessa enemmän.…
”Talviruokinta on lähinnä riistaeläinten perusenergiahuoltoa ja turvaa niiden lisääntymiskautta keväällä.
Haastavat ajat ovat edessä vasta myöhemmin edessä, yleensä huhtikuussa. Tuolloin voi eläinten vararavintorasvat ilman tukiruokintaa olla ehtyneet ja luonnon antimet vielä kehnot.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
