Kalastaja korkeassa iässä
Jotkut asiat jäävät mieleen. Muistan hyvin tv-uutisten pätkän vihreiden puoluekokouksesta vuosien takaa. Siinä ”kalastaja” Pentti Linkola löi kasvoihin häntä arvostellutta kokousedustajaa.
Jos lyönti olisi tapahtunut jääkiekkokaukalossa, Linkolaa olisi ehkä syytetty (lievästä) pahoinpitelystä. Vihreiden kokouksessa asia ratkaistiin niin, että vihreät naiset kävivät painamassa kukkaseppeleen ”kalastajan” päähän.
Linkola on monien vihreiden kotijumala, eikä häntä voi arvostella. Lyönti kasvoihin ei ollut lyönti kasvoihin. Ehkä se oli demonstraatio paremman maailman puolesta. Ken tietää?
Sama johdonmukaisuus jatkuu, kun ”kalastaja” täyttää vuosia. Toimittajatyttö, -täti, -poika ja -setä toisensa perään käy ihmettelemässä, kuinka Linkola onkin ihan lempeä ihminen. Eipä uskoisi, kun mies on julkisuudessa niin vihainen.
On Linkola iloinnut aidsista ja Irakin sodasta. On toivonut turhien tavaroiden ja turhien ihmisten häviämistä. Mutta syntymäpäiväjuttujen mukaan se ei tarkoita, että Linkola olisi paha tai julma ihminen.
Samalla logiikalla eräs tunnettu kasvissyöjä ja uskollinen eläinten ystävä, sotaveteraani olisi varmasti saanut toimittajien hyväksynnän. Hänkin osasi puhua tarvittaessa lempeästi, vaikka sytytti maailmaan roihun, jossa tuhoutui kymmeniä miljoonia ihmisiä.
Hitler osasi käsitellä ihmisiä, myös toimittajia.
Samanlainen leppoisa ukkeli, pidempiviiksinen vain, istui myös Kremlissä. Häneenkin hullaantuivat sadat toimittajat ja älyköt ympäri maailmaa. Älyköt eivät uskoneet, että Stalin tuhosi omaa kansaansa ja piti sitä pelon vallassa. ”Sehän olisi aivan järjetöntä.”
Stalin nimitti näitä älyköitä hyödyllisiksi idiooteiksi.
En rinnasta Linkolaa Staliniin tai Hitleriin, vaikka pahaa tahtoa ihmiskuntaa kohtaan ei häneltäkään puutu. ”Kalastaja” on paljon alemman sarjan pelaaja. Toimittajat suhtautuvat häneen kuitenkin yhtä periaatteettoman hampaattomasti kuin paljoon muuhunkin pahaan.
Myös Norjan joukkomurhaaja, jonka nimi unohtukoon kaikilta, saa ymmärrystä toimittajilta ja ennen kaikkea mediayrityksiltä, joilta toimittajat palkkansa nostavat. Kaikki, mitä tämä mielenhäiriöistä kärsivä ihmisparka sanoo tai on sanomatta, muka kiinnostaa lukijoita ja katsojia. Sen vuoksi häntä haluttaisiin haastatella ja hänen ”ajatuksiaan” esitellä. Lisäähän se myyntiä.
Jos nyt sanotte, että Norjan joukkosurmaajaa ei saa käsitellä samassa kolumnissa kuin ”kalastaja” Linkolaa, en ole aivan samaa mieltä kanssanne. Jos toinen murhaa ja toinen vain iloitsee ”laajamittaisesta tappamisesta”, kuinka suuri ero heillä on?
Ero on sanojen ja tekojen ero, mutta sanat ovat usein tekoja vahvempia. Ne ohjaavat ja tuottavat tekoja.
Ehkäpä joukkomurhaajien ajatuksista ei pidä vaieta, mutta ei niitä pidä liioin esitellä sellaisinaan ihmisille. Kuten rotanmyrkky, myös pahan ideologia vaatii seurakseen tarkan käyttöohjeen ja tuoteselosteen.
Myös vastamyrkky täytyy kertoa. Se on tässä tapauksessa oikea tieto ja humanismi – ei luonnon, rodun tai luokan edun nostaminen ihmisyyden yläpuolelle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
