Tyhjyyttään kumisevan Helsingin areenan kohtalo voi ratketa seuraavan EU:n pakotepaketin yhteydessä – "Suomen edun mukaista, että kyseinen omaisuus voidaan myydä"
Jos venäläisomistajat eivät myisi areenaa, yhdeksi vaihtoehdoksi viranomaisille jäisi lunastuslain nojalla tehtävä pakkolunastus. Prosessi voi viedä monta vuotta.
Helsingin Ilmalassa sijaitseva Helsinki-halli on jäänyt tyhjilleen, kun hallin omistavat venäläisoligarkit päätyivät EU:n ja Yhdysvaltojen pakotelistoille. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA.Helsingin päättäjien päänsärkynä on Ukrainan suursodan alusta lähtien ollut Helsingin areena, joka on jäänyt seisomaan tyhjänä sen omistavien venäläisoligarkkien Gennadi Timtshenkon ja Roman Rotenbergin päädyttyä EU:n ja Yhdysvaltojen pakotelistoille.
Venäläisomistajat ovat nyt halukkaita myymään osakkeensa hallin omistavassa yhtiössä, kertoivat Sanoman lehdet viime viikolla. Kaupan tiellä seisoo kuitenkin EU:n pakotelainsäädäntö. Kaupan sallivaa poikkeuslupaa ei tällä hetkellä voida antaa, sillä sellaisen sallivan EU-artiklan määräaika umpeutui jo toukokuussa.
Artiklalle voidaan hankkia jatkoaikaa, jos Eurooppa-neuvosto näin päättää. Tämä voi tulla käsittelyyn, kun EU:ssa aletaan puida uutta Venäjän vastaista pakotepakettia.
”Varmaankin nyt kun 12. pakotepaketista aletaan keskustella, voi asia olla siinä yhteydessä esillä. Tietysti se edellyttää jäsenmaiden yksimielistä päätöstä siitä, että kyseisen artiklan määräaikaa jatketaan. Jos määräaikaa jatketaan, sen jälkeen ulkoministeriö voi myöntää poikkeusluvan tämäntyyppisissä tilanteissa”, kertoo ulkoministeriön pakotetiimin tiiminvetäjä Pia Sarivaara STT:lle.
”Tietysti tässä kyseisessä tapauksessa on Suomen edun mukaista, että kyseinen omaisuus voidaan myydä, eli saadaan tilanteelle ratkaisu.”
"Ymmärtääkseni muissa EU-maissa on vastaavia tilanteita."
Syksyllä mahdollisesti käsittelyyn tulevan pakotepaketin sisällöstä ei ole vielä mitään selvyyttä, joten mahdollinen artiklan jatkoaika on tässä vaiheessa pelkkää spekulaatiota. Ajatukselle kuitenkin todennäköisesti löytyy kannatusta, arvellaan UM:ssä.
”Ymmärtääkseni myös muissa jäsenmaissa on vastaavantyyppisiä tilanteita, eli voisi ajatella, että sellaista muutosta kannattaisivat muutkin jäsenmaat. Luulen, että se on kuitenkin EU:n ja jäsenmaiden etu, että tällaisia tilanteita saadaan ratkaistua. Etenkin näissä tapauksissa, joissa pakotteiden tarkoitus joka tapauksessa toteutuu, eli pakotelistatun varat säilyvät jäädytettynä”, Sarivaara sanoo.
Sarivaara ei kommentoi STT:lle tarkemmin muiden jäsenvaltioiden tilannetta ja pakotelistoilla olevien niissä mahdollisesti jäissä olevia omistuksia.
Jos Helsingin areenan kauppa toteutuisi, Timtshenkolle ja Rotenbergille kuuluva kauppasumma jäisi Suomeen jäädytettynä summana siihen asti, että pakotteet jonain päivänä raukeavat.
”Myynnistä saadut varat jäädytetään tilanteessa, jossa osakkeet myydään, eli tavallaan tapahtuu jäädytettyjen varojen muodonmuutos. Jäädytetyt osakkeet muuttuvat jäädytetyksi kauppasummaksi jäädyttävän viranomaisen tilillä”, Sarivaara sanoo.
Sarivaaran mukaan pakotteet on tarkoitettu väliaikaiseksi toimeksi ja ne poistetaan, kun sille on peruste. Sitä ennen edessä on kuitenkin "pitkä prosessi".
”Viranomaisina teemme parhaamme, jotta halli olisi yleisessä käytössä mahdollisimman pian.”
UM:n mukaan viranomaisten suunnalta esteet kaupan toteutumiselle voivat kaatua ennen vuoden loppua.
”Vaikea sanoa. Voisi ajatella, että 12. pakotepaketti tulisi vielä tämän vuoden aikana, siitä voisi lähteä, mutta toinen asia on tietysti kauppaneuvotteluiden eteneminen”, Sarivaara sanoo.
UM:n tiedossa on, että useat tahot ovat kiinnostuneita hallin ostamisesta, mutta ministeriö ei kommentoi tarkemmin mahdollisia kauppaneuvotteluja, jotka ovat yritysten välinen asia. Mitään lupauksia viranomaiset eivät voi antaa siitä, milloin helsinkiläiset pääsevät taas katsomaan jääkiekkoa kotikaupunkinsa suurimmalla areenalla.
”Viranomaisina teemme parhaamme, jotta halli olisi yleisessä käytössä mahdollisimman pian, mutta kaikki ei ole kiinni viranomaisista”, Sarivaara sanoo.
Timtshenkon suomalainen asianhoitaja, areenan taustayhtiön Helsinki Hallin hallituksessa istuva Kai Paananen ei aiemmin tällä viikolla kommentoinut STT:lle hallin myyntiä koskevien neuvottelujen sujumista.
”Karkea haarukka lunastusmenettelyn kokonaiskestolle voisi olla 1–4 vuotta.”
Jos venäläisomistajat eivät sittenkään myisi areenaa, yhdeksi vaihtoehdoksi viranomaisille jäisi lunastuslain nojalla tehtävä pakkolunastus. Valitusaikoineen tämä prosessi olisi kuitenkin pitkäkestoinen, minkä takia areenan myyntiä on pidetty toivottavampana ratkaisuna.
Voimassa olevan lunastuslain mukaan halli voitaisiin lunastaa, jos yleinen etu sitä vaatii. Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jari Salila kertoo STT:lle sähköpostitse, ettei lupaa tähän voida myöntää, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla tai jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty.
”Yleisen lunastusperusteen lisäksi Suomen lainsäädännössä on erityisiä lunastusperusteita. Oikeusministeriö ei ota kantaa siihen, mihin lakiin lunastus mahdollisesti voitaisiin perustaa ja voitaisiinko lunastuslupa asiassa myöntää. Lunastuksesta on mahdollista säätää myös erillislaissa”, Salila kirjoittaa.
Pakkolunastusprosessin kestosta muutoksenhakuineen on Salilan mukaan mahdotonta antaa yleispätevää arviota ratkaisujen tapauskohtaisuudesta johtuen, mutta siihen voisi upota vuosia.
”Karkea haarukka menettelyn kokonaiskestolle voisi olla 1–4 vuotta”, Salila kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
