”Metsänhoitoyhdistysten pitäisi palvella valtakunnallisesti”
It-alalla työskentelevä Jaakko Temmes omistaa metsää Heinolassa, Iitissä ja Lohjalla. Metsänhoito on hänelle sivuelinkeino ja harrastus.
Temmes johtaa Pääkaupunkiseudun metsänomistajien järjestöä PKMO:ta, jonka tarkoitus on tarjota vertaistukea ja koulutusta Helsingin seudulla asuville metsänomistajille.
”Pääkaupunkiseudulla metsänhoitoyhdistys on ollut heikoilla. Järjestömme on täyttänyt aukon”, hän kuvailee.
Temmes on itse käyttänyt ahkerasti metsänhoitoyhdistyksen palveluita jo toistakymmentä vuotta ja istunut Mhy Päijät-Hämeen valtuustossa ja hallituksessakin.
Etämetsänomistajien palvelemisessa on kuitenkin parantamisen varaa.
Tähän saakka Temmes on joutunut maksamaan metsänhoitomaksua neljään yhdistykseen: Päijät-Hämeeseen, Länsi-Uusimaahan, Kymenlaaksoon ja Kaakkoon.
Jokaisen yhdistyksen kanssa on myös asioitava erikseen, kun haluaa tehdä metsäpalstoillaan esimerkiksi puukauppoja valtakirjalla.
”Paikallistuntemus on yhdistysten vahvuus. Toisaalta ne tavoittavat huonosti kaukana asuvat jäsenensä.”
Metsäiltamat 200 kilometrin päässä eivät etämetsänomistajaa innosta.
Kun lakisääteinen metsänhoitomaksu poistuu, edessä on harkinnan paikka.
”Jos myöhemmin en enää halua itse hoitaa aktiivisesti metsiäni, katson, kuka tarjoaa avaimet käteen -sopimuksen”, Temmes puntaroi.
”Edellytykseni metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun maksamiselle on, että yhdistys palvelee valtakunnallisesti.”
Valtakunnallisuudella hän tarkoittaa, että yhdistykset voivat palvella myös muun kuin oman alueen metsänomistajia.
”Se vaatisi esimerkiksi, että metsäneuvojat pääsisivät käsiksi toisen yhdistyksen alueen metsäsuunnitelmiin.”
Temmeksen mielestä lakiuudistus on jo tuonut puhtia yhdistyksiin.
”Yhdistykset ovat näkyvämpiä ja yhtenäisempiä kuin ennen.”
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset ajavat sisään Metsänomistajat-brändiä, jonka tarkoitus on vahvistaa metsänomistajien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parantaa yhteistä edunvalvontaa.
Temmeksen mukaan siihen on vielä matkaa, että kaupunkilaiset kokisivat MTK:n omakseen. Se mielletään edelleen maanviljelijöiden järjestöksi.
”Jos metsänomistajien sananvalta lisääntyy ja metsäedunvalvonta itsenäistyy, kaupunkilaisten ennakkoluulot hälvenevät”, Temmes arvelee.
SUVI NIEMI
Jos metsänomistajien sananvalta
lisääntyy ja metsäedunvalvonta
itsenäistyy, kaupunkilaisten ennakko-
luulot MTK:ta kohtaan hälvenevät.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
