Koristeheinät yleistyvät pihoilla
HÄMEENLINNA (MT)
Tuuloslaisella Terolan taimitarhalla on 500 erilaista perennalajiketta viljelyssä. Niistä on heiniä yli 60. On myös vesikasveja ja luonnonperennoja.
Sinikka ja Jorma Wegelius tuottavat perennoja noin hehtaarin alalla. He ovat tuoneet matkoiltaan kasveja kokeiltavaksi. Menestyvät lajikkeet jäävät viljelyyn.
”Koristeheinät eivät ole vaeltelevaisia”, Sinikka Wegelius sanoo. ”Nämä sopivat kukkapenkkeihinkin, mutta heiniä saa leikata vasta keväällä.”
Taimitarha on toiminut nelisenkymmentä vuotta. Yritys on kasvanut koko ajan.
Jatkajaa ei ole. Omat lapset eivät halua näin sitovaa ammattia.
”Tällä elää juuri ja juuri, mutta töitä täytyy tehdä paljon”, Wegeliukset kertovat.
”Myynti jatkuu marraskuun puoliväliin. Lomaa voi pitää tammikuussa.”
Taimista valtaosa menee tukkuasiakkaille, puisto-osastoille ja seurakunnille.
Isoimpien kaupunkien kanssa on sopimukset. Taimisto ei silti tiedä etukäteen, mitä kasveja asiakkaat haluavat.
”Hinnalla emme pärjää tuonnille”, Jorma Wegelius kertoo. ”Toisaalta tuomme itsekin kasveja, joita tilaaja haluaa yllättäen.”
Terola tekee yhteistyötä puita ja pensaita viljelevän Harvialan kanssa. Viherrakentajat haluavat kaiken samasta paikasta.
Taimet kylvetään kennoihin ja ruukutetaan koneella. Kylvöksiä varten on 200 neliömetrin lämmitettävä blokkihuone.
1 500 neliömetrin muovihuoneessa juurtuvat kevättalvella ruukutetut jakotaimet.
”Kaikki kasvit siirretään mahdollisimman pian ulos”, Sinikka Wegelius toteaa.
”Taimista tulee tanakampia ja vahvempia.”
Kuunliljojen, päivänliljojen ja iiristen emokasvit kasvavat maassa.
Viime viikon torstaina Terolassa vierailivat eri puolilta Suomea tulleet Pro Agria -keskusten, Luonnonvarakeskuksen, Puutarhaliiton sekä MTK:n puutarha-asiantuntijat.
Puutarhatuotannon ajankohtaispäivillä tavataan vuosittain ja keskustellaan alan tulevaisuudesta.
Vierailijat keskustelivat vilkkaasti työvoimakysymyksestä.
Yleinen näkemys oli, että suomalaiset puutarha-ammattikoulun käyneet menevät usein muihin töihin kuullessaan, mikä on työehtosopimuksen mukainen palkka.
Ammattikorkeakoulusta tulevat taas eivät aina halua tehdä suorittavia töitä. Aikuisopiskelijat sen sijaan haluavat oppia.
Terolassa työt tehdään pääasiassa käsin. Työntekijöitä on neljä, kesällä kaksi–kolme enemmän.
Puutarhuri on suomalainen, muut pitkään Tuuloksessa asuneita virolaisia. Usein on ollut myös pari harjoittelijaa.
Rea Peltola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
