VIERASKOLUMNI Siemenrahalla vauhtia investointeihin?
Euroopan talouden kasvun vauhdittamisen investointiohjelma esiteltiin parlamentissa menneellä viikolla. Euroopan unionin ja sen investointipankin siemenraha hankkeelle on yhteensä 21 miljardia euroa. Rahaston toivotaan saavan liikkeelle yli kolmensadan miljardin investoinnit yksityisen rahan turvin.
Keskustaliberaalien ryhmämme tuki aloitetta tietoisena siitä, että on epävarmaa, onnistuuko paketista vastaava Jyrki Katainen (kok.) vivuttamaan siemenrahasta yli viisitoista kertaa suuremmat investoinnit. Toivon onnistumista, vaikka kerroin onkin sangen korkea. Ratkaisevaa on, ovatko investoijat vakuuttuneita.
Investointirahaston toimintamalli on yksinkertainen: Julkinen rahoittaja – tässä siis EU ja jäsenvaltio yhdessä – kantaa ensimmäisen riskin noin viidenneksen osuudella. Yksityinen investoija sijoittaa loput. Tätä mallia on kokeiltu ja se on saavuttanut investoijien luottamuksen. Budjetoidut rahamäärät vain ovat olleet liian pieniä, jotta niillä olisi ollut ratkaisevaa vaikutusta kokonaistalouteen.
Rahasto on suunnattu lähinnä liikenne-, energia- ja tietoliikennehankkeisiin. Uuden tekemistä näillä aloilla pitääkin vauhdittaa sekä tuottavuuden parantamiseksi että ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
Investointien pitäisi tukea talouden elpymistä ja vahvistaa kasvun pohjaa. Epäonnistumista rahoitettavien hankkeiden valinnassa ei siksi saisi tulla.
Suomen toiveina ovat olleet nesteytetyn maakaasun terminaali ja nopea junayhteys Turun ja Helsingin välille. Omalta osaltani olen korostanut erityisesti investointien tärkeyttä kestävään vihreään talouteen.
Sekä nesteytetyn kaasun terminaali että yhteysputki Suomen ja Viron välillä ovat rahoitettavia hankkeita parhaimmasta päästä. Kahden maan välisenä yhteistyönä se täyttää uuden rahaston kriteerit hyvin.
Kohteiden valinnassa komission pitää olla tarkkana ja toimia Euroopan yhteisen edun puolesta. Siksi esimerkiksi loistavassa kunnossa olevat Espanjan tiet eivät voi olla kärkisijalla tuettavien hankkeiden listalla. Sen sijaan Suomen liikenne tarvitsee kantavat tiet ja Espanja kunnolliset tietoliikenneyhteydet – näiden rahoittaminen on järkevää myös yhteisen edun nimissä.
Investointipaketti tarvitsee rinnalleen muita päätöksiä. EU:n sisämarkkinoita pitää tiivistää, kaupan esteitä poistaa, byrokratiaa purkaa ja veronkiertoa kitkeä. Jäsenmaiden pitää tehdä rakenteellisia uudistuksia etenkin kilpailukyvyn, yrittämisen edellytysten sekä työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi – niin Italiassa, Ranskassa kuin Suomessakin.
Neljännes rahastosta on tarkoitus käyttää pk-yritysten lainoitusehtojen parantamiseen. Pienten ja keskisuurten yritysten tuotannon kasvattamisen pullonkaula on tälläkin hetkellä lainarahan saaminen asiallisilla ehdoilla. Nollakoron vallitessa tämä umpisolmu pitää pystyä avaamaan.
Investointirahaston tukitoimien ei pidä hämärtää sitä tosiasiaa, että innovaatiot, tutkimus ja tuotekehitys ovat Euroopan talouden uuden kasvun oikeat siemenet.
Halutut, elämää helpottavat tai mukavoittavat tuotteet haetaan kaupasta huonompanakin aikana. Sen myös suomalaiset todistivat nokialaisia kännyköitä ostaessaan kaksikymmentä vuotta sitten, laman runteleman tilipussin oloissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
