Itämeri ei Ruotsin Kristerssonin mukaan saa muuttua vaaralliseksi paikaksi
Presidentti Alexander Stubb kommentoi Ylen aamulle Itämeren Nato-maiden huippukokouksen alkaessa, että "yhteinen vihollinen" on vahvistanut Euroopan yhtenäisyyttä.
Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin mukaan Itämeren turvallisuus on Ruotsille äärimmäisen tärkeää. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.Itämeren Nato-maiden johtajat korostivat kriittisen infrastruktuurin suojelemisen tärkeyttä saapuessaan Suomen ja Viron isännöimään huippukokoukseen Helsingissä.
Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin mukaan Itämeren turvallisuus on Ruotsille äärimmäisen tärkeää, koska sillä on Itämeren pisin rantaviiva.
”Tärkeintä on se, että emme anna Itämeren tulla vaaralliseksi paikaksi, jossa emme voi luottaa perusinfrastruktuurin toimivuuteen”, Kristersson sanoi.
Pääministeri totesi, että erilaiset vahingot Itämerellä ovat lisääntyneet viime aikoina. Ruotsin ja Liettuan sekä Suomen ja Saksan väliset merikaapelit vaurioituivat marraskuussa, ja syylliseksi epäillään kiinalaista Yi Peng 3 -alusta. Joulupäivänä Eagle S -tankkerin epäillään vaurioittaneen muun muassa Suomen ja Viron välistä Estlink-sähkönsiirtoyhteyttä. Kristerssonin mukaan Ruotsi ei halua syyttää ketään ilman todisteita.
Kristersson sanoi uskovansa, että Nato on yhä valmiimpi kohtaamaan Itämeren alueen haasteita.
”On syynsä, miksi tämä kokous pidetään Nato-kontekstissa. Keskustelemme tänään yksityiskohtaisemmin siitä, mitä Nato organisaationa voi tehdä.”
Presidentti Alexander Stubb kommentoi Ylen aamulle huippukokouksen alkaessa, että "yhteinen vihollinen" on vahvistanut Euroopan yhtenäisyyttä. Tämä näkyy Stubbin mukaan siinä, että Helsingissä saman pöydän äärellä ovat käytännössä sekä Nato että EU.
Stubbin mukaan Itämeren maiden tavoitteena on antaa viesti, että maat kyllä toimivat, kun Itämerellä tapahtuu jotain.
”Sen takia me olemme täällä koolla”, Stubb sanoo.
Presidentti katsoo, että alueen ongelmia ovat sekä merenalaisten kaapelien katkaisut että Venäjän varjolaivasto, jolla voi olla ympäristövaikutuksia.
Stubbin mukaan Naton yhtenäisyyttä eivät ole vielä horjuttaneet Yhdysvaltain seuraavan presidentti Donald Trumpin puheet Nato-maa Tanskalle kuuluvan Grönlannin saamisesta Yhdysvalloille.
”Presidentti Trumpin toimintatavat tunnetaan, niiden kanssa oltiin paljonkin tekemisissä 2017–2021. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydin on aina se, että maltti on valttia, katsotaan mitä tapahtuu ja mitä tehdään. Joskus sanojen ja tekojen välillä on eroa.”
Stubb mainitsee Trumpin aiemman presidentinkauden ulkopolitiikan hyvänä seurauksena sen, että Trump painosti monet Nato-maat nostamaan puolustusmenojaan.
”Oma ajatteluni on selkeä: Yhdysvallat haluaa olla suurvalta, ja suurvallalla pitää olla liittolaisia. Yhdysvaltain vahvin kilpailija on Kiina, ja jos Yhdysvallat haluaa padota Kiinaa tavalla tai toisella, silloin lähimmät liittolaiset tulevat Euroopasta”, Stubb sanoi.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz totesi, että Venäjän aktiviteetit otetaan vakavasti. Hän viittasi viimeaikaisiin kaapelivaurioihin sanomalla, että on tapahtunut onnettomuuksia. Scholzin mukaan kaapelituhojen syyllisen todistaminen suoraan on vaikeaa.
Scholzilta kysyttiin myös, voidaanko Itämeri joutua sulkemaan.
”Meidän täytyy tarkastella tilannetta. Teemme parhaamme, jotta voimme säilyttää avoimen merenkulun ja että kaupankäynti voi jatkua Itämerellä ja kriittinen infrastruktuuri pysyy turvassa.”
Helsingin-huippukokoukseen osallistuu myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (kok.), joka lupaa komission tukevan jäsenmaita kriittisen infrastruktuurin suojelemisessa.
Saapuessaan huippukokoukseen Virkkunen sanoi, että EU:n ja Naton yhteistyö on tärkeää, koska ne täydentävät toisiaan.
Virkkusen mukaan EU investoi uuteen teknologiaan, jossa älykaapeleita voidaan käyttää valvonnassa.
”Valmistelemme uutta aloitetta, jossa investoidaan lisää kaapeliyhteyksiin varmistaaksemme, että mikään jäsenmaa ei ole yhden yhteyden varassa. Panostamme myös korjauskapasiteettiin”, Virkkunen sanoi.
Latvian presidentti Edgars Rinkevics kehuu Suomen toimineen erittäin hyvin pysäyttäessään kaapelirikoista epäillyn Eagle S -tankkerin joulunpyhinä.
”Se oli ensimmäinen kerta kun lähetimme selvän viestin, että me emme aio vain tutkia, tutkia ja tutkia”, Rinkevics sanoi saapuessaan Presidentinlinnaan.
Hänen mukaansa nyt jää nähtäväksi, millainen vaikutus tällä viestillä on tilanteeseen Itämerellä. Rinkevicsin mukaan samalla on rehellistä todeta, että aivan sataprosenttiseen turvallisuuteen ei kriittisen infrastruktuurin osalta kyetä.
Myös Liettuan presidentti Gitanas Nauseda kehui Suomen toimintaa rohkaisevaksi esimerkiksi siitä, että päättäväisyyttä löytyy toimintaan. Nausedan mukaan useat kaapeleiden ja muiden tärkeiden yhteyksien rikkoutumiset Itämerellä osoittavat, ettei kyse ole vahingoista vaan tietoisesta toiminnasta.
Nauseda muistutti Baltian maiden olevan irtautumassa ensi kuun alussa Venäjään kytköksissä olevasta sähkön kantaverkosta siirtyäkseen eurooppalaiseen verkkoon. Tämä antaa aihetta olla valppaana, koska siirtymä voi tarjota vastustajille houkuttelevan tilaisuuden pyrkiä horjuttamaan sähkön toimitusvarmuutta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
