Konkurssissa kärsii pienrakennuttaja
Pienrakennuttaja on heikoilla, jos rakennusfirma menee konkurssiin.
Konkurssiasiamiehen toimistosta kysellään usein, mitä tehdä, kun rakentaminen tai remontti päättyy rakentajan konkurssiin.
”Rakennuttaja kärsii yleensä aina”, toimistopäällikkö Pekka Pulkamo konkurssiasiamiehen toimistosta sanoo.
Kerrostalosta tai rivitalosta asuntoa ostavan turvana on RS-järjestelmä, mutta se ei turvaa pienrakennuttajaa. RS-järjestelmässä perustajaosakas tekee talletuksia pankkiin konkurssin ja rakennusvirheiden varalta.
Rakennusvaiheen talo tai tuotantorakennus on pienrakennuttajalle iso riski.
Konkurssipesää on jakamassa moni muukin, kuten rakennuskoneiden vuokraaja, puhelinyhtiö, verottaja ja vakuuttajat sekä työeläkeyhtiöt. Jako-osuudet jäävät vaateista muutamaan prosenttiin.
”Yksittäinen rakennuttaja ei pärjää tässä porukassa”, asianajaja Harri Kontturi arvioi.
Konkurssipesän osakkaat voivat vaatia rakennuttajalta lisämaksuja, jos ne katsovat maksuerien jääneen jälkeen rakentamisen tahdista.
Kontturi neuvoo pienrakennuttajaa varastoimaan maksamansa rakennustarpeet työmaalla erilleen. Konkurssipesä voi vaatia niitä itselleen epäselvissä tapauksissa.
Rakennusfirmalta kannattaa vaatia reaalivakuuksia pankkitalletuksina, reilut kaksi prosenttia urakkasummasta. Osa maksetaan takaisin urakan valmistuttua, osa pidetään vuosikorjausten takuuna.
Pulkamo neuvoo sopimaan maksuerät mieluummin takakuin etupainotteisiksi.
Juhani Viitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
