Saksan energiapolitiikka EU-komission hampaissa
Tuulivoimalat kuuluvat luonnollisena osana saksalaiseen maalaismaisemaan. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan Saksassa jo miltei neljännes sähköstä. Jorma Mattila Kuva: Viestilehtien arkistoSaksan uuden hallituksen energiapolitiikka saa heti alkajaisiksi tulikasteensa Brysselissä.
Talouden ja energian superministeriön johtomies, sosiaalidemokraatti Sigmar Gabriel joutuu vastaamaan EU-komission juuri ennen joulua aloittamaan tutkintaan.
Komission mielestä Saksa saa kiellettyä kilpailuetua siitä, että se myöntää maan teollisuudelle laajoja vapautuksia uusiutuvan energian ekomaksusta.
Saksan uuden kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien hallituksen vaikeimpiin tehtäviin lukeutuu uusiutuvan energian lain (Erneuerbare-Energie-Gesetz, EEG) uudistaminen. Laki säädettiin Saksan suurta energiakäännettä varten. Sen tavoitteena on siirtyä ydinvoimasta ja fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin.
Laki on johtanut tilanteeseen, missä kuluttajasähkön hinta nousee pilviin eikä ekosähkön tuotannon tukemiseen käytettävien miljardien kasvulle näy loppua.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus Saksan sähköntuotannosta piti vuonna 2020 olla 18 prosenttia.
Todellisuudessa siivu on jo nyt 23,5 prosenttia. Eli liittotasavallassa on tuotannossa paljon arvioitua enemmän tuulimyllyjä ja aurinkokennoja, joille on luvattu 20 vuodeksi takuuhinta ja etulyöntiasema markkinoilla.
Energiaministeri Gabrielin päänsärky ei siis ole energian riittävyys, vaan uusiutuvan energian määrä ja sen vaatima tuki. Viime vuonna tuettiin ekosähkön tuotantoa Saksassa 20 miljardilla eurolla. Ensi vuonna jo 24 miljardilla eurolla.
Ylituotanto on romahduttanut sähkön tukkuhinnan ennätysalhaiseksi. Eli sähkön kuluttajahinnan ja pörssihinnan välinen ero on poikkeuksellisen suuri.
Tämän eron saavat saksalaiset sähkönkäyttäjät nyt luvan maksaa erillisenä EEG-maksuna. Sillä maksetaan ekosähkön tuottajille syöttötariffilla luotu korkea takuuhinta.
EEG-maksusta oli viime vuonna vapautettuna tai alennetun maksun piirissä 2055 yritystä. Niiden yhteenlaskettu helpotus ekomaksusta oli neljä miljardia euroa. Ensi vuodelle vapautusta on hakenut jo 2 376 yritystä. Juuri nämä helpotukset ja niiden tarjoama kilpailuetu ovat EU-komission erityistarkastuksessa.
Energiakäänteen kustannukset lankeavat siis tavallisen kuluttajan ja pienten yritysten maksettavaksi. Uusien korotusten jälkeen maksaa kuluttajasähkö Berliinissä jo 27,75 senttiä kilowattitunnilta. Suomessa keskihinta on vajaat 16 senttiä.
Saksan uuden hallituksen vastaus on energiakäänteen jarruttaminen.
Uuden hallitusohjelman mukaan ekosähkön osuus maan sähkönkulutuksesta nousee 50–55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Tämä on selvästi aikaisempia suunnitelmia hitaampi aikataulu. Tuulivoiman tuotantoa hallitus rajoittaa vuoteen 2020 asti 6 500 megawattiin ja 2030 asti 15 000 megawattiin.
Maatuulivoimaloiden tuotantotukea leikataan ja tuet porrastetaan suosimalla hyvätuulisia uusia sijoituspaikkoja.
Kemianteollisuus on yksi vahvimmista Saksan talouden tukijaloista.
Kemianteollisuus investoi viime vuonna ensimmäistä kertaa 2000-luvulla voittopuolisesti ulkomaille. Syynä maastapakoon ovat Saksan nousevat energiakustannukset, kommentoi kemianteollisuuden etujärjestön toimitusjohtaja Utz Tillman.
Kemian alan investoinnit ulkomailla nousivat 25 prosentilla 7,7 miljardiin euroon. Kotimaassa alan investoinnit romahtivat 6,3 miljardiin euroon.
Myös Saksan paperiteollisuuden etujärjestö on uhannut, että toimiala lopettaa investoinnit kotimaahan.
Rusko- ja kivihiilellä tuotetaan Saksan sähköstä 45 prosenttia ja ydinvoimalla 16 prosenttia. Loppu on muun muassa maakaasu- ja biomassapohjaista energiaa.
Minkäänlainen energiapula ei Saksassa ole uhkana, sillä sähkön ylituotantoa on nyt noin kymmenen gigawattia, laskee taloustutkimusinstituutti DIW.
Uusia, pääasiassa hiili- ja kaasuvoimaloita on rakenteilla tai suunnitteilla 17 gigawatin tehon verran.
JORMA MATTILA
Uusien korotusten jälkeen maksaa
kuluttajasähkö Berliinissä jo 27,75 senttiä kilowattitunnilta. Suomessa
keskihinta on vajaat 16 senttiä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
