Valiolle jättisakkomarkkinaoikeudelta
Markkinaoikeus piti voimassa Kuluttaja- ja kilpailuviraston (KKV) joulukuussa 2012 tekemän päätöksen, jonka mukaan Valio on käyttänyt määräävää markkina-asemaansa väärin ja syyllistynyt perusmaidoissa saalistushinnoitteluun vuosina 2010–2012.
Markkinaoikeuden eilen julkistaman päätöksen mukaan Valio joutuu maksamaan 70 miljoonan euron sakon. Se on suurin yksittäiselle yritykselle Suomessa koskaan määrätty sakko.
Oikeuden mukaan Valiolla oli yksityiskohtainen suunnitelma Arla Ingmanin syrjäyttämiseksi maitomarkkinoilta hinnanalennuksilla. Lisäksi Valio tiesi oikeuden mukaan, että sen hinnoittelu oli taloudellisesti kestämätön kilpailijoille.
Todellisuudessa Valio pärjäsi markkinaosuuskilpailussa heikosti, koska Valion markkinaosuus perusmaidoissa pieneni vuosina 2010–2012 rajusti.
Valio on koko ajan kiistänyt syyllistyneensä
kilpailulain vastaiseen toimintaan, koska perusmaitojen myynti oli kannattavaa. KKV:n mielestä Valio myi kuitenkin maitoa kaupoille liian halvalla suhteessa tuottajille maksettavaan hintaan.
Valion toimitusjohtajan Pekka Laaksosen mukaan markkinaoikeuden päätös estää aidon kilpailun markkinoilla ja sulkee Valion kilpailusta. Laaksosen mielestä päätös on kallis sekä kuluttajille että Valiolle.
Valio joutui nostamaan runsas vuosi sitten KKV:n päätöksellä perusmaitojensa hintaa ja kilpailijat seurasivat perässä. Laaksosen mukaan kuluttajat ovat Suomessa maksaneet tavallisesta perusmaidosta kymmeniä miljoonia euroja enemmän kuin tilanteessa, jossa kilpailu toimii.
KKV:n ja Valion välisessä kiistassa on perimmiltään kysymys siitä, miten tuottajille maksettava hinta muodostuu.
Valion mukaan tuottajille maksetaan maidossa myös korkean lisäarvon tuotteista syntyvä voitto. KKV:n ja markkinaoikeuden mielestä maidon tilityshinta ei sisällä voittoa, vaan on suora perusmaidon kustannus.
Olisiko tulkinta erilainen, jos Valio maksaisikin voiton osinkoina eikä lisähintana?
Laaksosen mukaan KKV:n ja markkinaoikeuden päätökset osoittavat, ettei osuustoiminnallisen liiketoiminnan kustannuslaskentaa ja voitonjakoa ole ymmärretty. Esimerkiksi raaka-aineen hinnassa maksettu voitto ei Laaksosen mukaan voi olla kustannus osuustoiminnalliselle yritykselle.
Lappeenrannan teknisen yliopiston professorin Iiro Jussilan mukaan on ilmiselvää, ettei KKV:ssä ymmärretä osuustoimintaa yritysmuotona. Jussilan mielestä maitokiistassa pelataan suurten ulkomaisten toimijoiden pussiin kotimaisten yritysten ja jopa kuluttajien kustannuksella. (MT 10.1. 2014)
Valion mielestä markkinaoikeuden päätös on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Valio aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO joutuu tekemään ennakkopäätöksen muun muassa siitä, onko osuustoiminnallisen yrityksen tuottama voitto kilpailuoikeudellisesti vältettävissä oleva kustannus.
Laaksonen ihmetteli KKV:n ristiriitaisia määräyksiä Maaseudun Tulevaisuudessa keskiviikkona ilmestyneessä haastattelussa.
Yrityskauppojen seurauksena KKV määräsi maksimihinnan, jolla Valion pitää myydä 185 miljoonaa litraa maitoa kilpailijoille vuodessa. Myöhemmin Valion omille tuotteille määrättiin minimihinta, joka ylittää aiemmin määrätyn maksimihinnan. (MT 25.6.)
Markkinaoikeuden päätös ei lopeta Valion ja KKV:n välistä periaatteellista kiistelyä maidon oikeasta hinnasta ja hinnanmuodostuksesta. Lopullinen päätös tulee KHO:sta ja viime kädessä EU-tuomioistuimesta.
Varmaa tässä vaiheessa on, etteivät perusmaitojen kuluttajahinnat laske ja ulkomaisten kilpailijoiden tuleminen markkinoille helpottuu.
Toivottavasti korkeista kuluttajahinnoista heruu jaettavaa myös kotimaisille tuottajille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
