Taistelut Ukrainassa jatkuvat – Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat harjoittelevat yhdessä Itämerellä

Ukrainalaisia keskiviikkona kiovalaisella metroasemalla, jota käytetään pommisuojana. Kuva: LEHTIKUVA/AFP

Suomi osallistuu tänään Ruotsin järjestämään merelliseen yhteistoimintaharjoitukseen Gotlannin länsipuolisella merialueella, kertoo Puolustusvoimat tiedotteessaan.

Puolustusministeriön tviitin mukaan puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tapaavat kahdenvälisesti Visbyssä Gotlannissa. Ministerien kerrotaan keskustelevan ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta ja maiden välisestä yhteistyöstä.

Puolustusvoimien mukaan yhteisen harjoituksen tavoitteena on testata ja kehittää Suomen ja Ruotsin yhteistä tilannekuvaa sekä meri- ja ilmavoimien yhteistoimintakykyä.

Suomesta harjoitukseen osallistuu Pääesikunnan ja puolustushaarojen osia, taistelualus sekä ilmavoimien koneita.

Merivoimista harjoitukseen osallistuu miinalaiva Uusimaa, joka harjoittelee tilannekuvan jakamista ja johtamista kansainvälisessä ympäristössä. Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu lentotekniikan henkilöstöä ja kaksi Hornet -monitoimihävittäjää, jotka tukeutuvat Visbyn tukikohtaan Gotlannissa.

Puolustusvoimien tiedotteen mukaan vierailut toisen maan alueella sijaitseviin tukikohtiin ja harjoittelualueille ovat osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tiivistä FISE-yhteistyötä.

Taistelut jatkuvat Ukrainassa. Uutistoimisto AFP kertoo, että Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä on pudottanut laskuvarjojoukkoja Ukrainan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Harkovaan. Venäläis- ja ukrainalaisjoukkojen välillä on käynnissä taisteluita.

Ukrainan asevoimat kertoo Telegram-viestisovelluksessa, että Venäjän joukot olisivat hyökänneet paikalliseen sairaalaan Harkovassa.

Harkovan keskusta oli keskiviikkona Venäjän armeijan raskaan tulituksen kohteena, samalla kun tulitaistelut kaduilla jatkuivat.

"Vihollisen ohjusten iskeydyttyä palamaan syttyneet hallintorakennukset ovat sortuneet", alueellisesta hätäkeskuksesta kerrottiin uutiskanava CNN:n mukaan.

Ukrainan mukaan yli 350 siviiliä on kuollut Venäjän hyökkäyksen alettua viime torstaina. Heistä 14 on lapsia. Lukuja ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.

Venäjä kertoi joukkojensa saaneen kokonaan haltuunsa Etelä-Ukrainassa sijaitsevan, noin 300 000 asukkaan Hersonin kaupungin, valtiollinen uutistoimisto Tass kertoi keskiviikkona. Venäjän puolustusministeriön tiedottajan Igor Konashenkovin mukaan kaupungissa julkiset palvelut ja joukkoliikenne toimivat normaalisti eikä ruoasta ja elintarvikkeista ole pulaa.

CNN:n mukaan Ukraina puolestaan on kiistänyt Hersonin joutuneen Venäjän hallintaan.

"Prikaatimme antamien tietojen mukaan taistelut ovat nyt käynnissä. Kaupunki ei ole täysin valloitettu, vaan jotkut osat ovat yhä hallinnassamme", sanoi Ukrainan puolustusministeriön edustaja CNN:n mukaan.

Paikallinen valtuuston jäsen kertoi BBC:lle, että 200 ihmistä on kuollut. Hänen mukaansa monet uhreista ovat siviilejä.

Ukrainan kerrotaan neuvottelevan humanitaaristen käytävien järjestämisestä, jotta pahoin kärsineille alueille saataisiin lääkkeitä ja ruokaa, Kyiv Independent -media raportoi Twitterissä.

Muun muassa BBC uutisoi Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukashenkan kertoneen, että Valko-Venäjä aikoo kaksinkertaistaa joukkojensa määrän Ukrainan vastaisella rajallaan.

Ukrainan parlamentin mukaan valkovenäläiset joukot ovat jo tunkeutuneet Ukrainan alueelle maan pohjoisosassa Tshernihivin alueella. Asiasta liikkui aiemmin hajanaisia huhuja.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi CNN:n ja Reutersin yhteishaastattelussa Kiovassa tiistaina, että neuvottelut Venäjän kanssa voivat jatkua vasta kun Venäjä lakkaa pommittamasta Ukrainan kaupunkeja. Hän vaati myös sotilasliitto Natoa sulkemaan Ukrainan ilmatilan venäläiskoneilta. Tämä ei hänen mukaansa tarkoittaisi Naton vetämistä mukaan sotaan.

Venäjä puolestaan ilmoitti olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja Ukrainan kanssa keskiviikkoiltana, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

YK on arvioinut, että tulevien kuukausien aikana yli neljä miljoonaa ukrainalaista pakolaista saattaa tarvita apua naapurimaissa ja 12 miljoonaa ihmistä Ukrainan sisällä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi keskiviikkona, että Ukrainasta on paennut lähes 836  000 ihmistä naapurimaihin.

Brittilehti Guardian kertoo, että Puolassa joukko nationalisteja häiritsi tiistai-iltana Ukrainasta pakenevia, Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olevia opiskelijoita. Nationalistien kerrotaan yrittäneen hyökätä opiskelijoiden kimppuun.

Miehet olivat illalla kokoontuneet lähelle Kaakkois-Puolassa sijaitsevan Przemyslin rautatieasemaa.

Puolalaistoimittajat raportoivat Guardianin mukaan uutistoimisto Okolle, että miehet huusivat maahanmuuttajavastaisia iskulauseita. Heidän kerrotaan ahdistelleen opiskelijoita. Puolan poliisi hajotti joukon.

Jo aiemmin on raportoitu, että Ukrainasta pakenevia afrikkalaisia on esimerkiksi estetty ylittämästä Puolan rajaa.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoi saaneensa Ukrainalta avunpyynnön liittyen Tshernobylin ja maan muiden ydinvoimaloiden turvallisuuteen sodan keskellä. Asiasta uutisoi uutiskanava CNN keskiviikkona.

Pyyntö tuli sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti IAEA:lle saaneensa haltuunsa Ukrainan Zaporizhzhian ydinvoimalan ympäristön. Ydinvoimala kuuluu Euroopan suurimpiin. Venäjän mukaan säteily alueella on pysynyt normaalilla tasolla.

Viime viikolla Venäjän joukot onnistuivat ottamaan haltuunsa myös Tshernobylin ydinvoimalan alueen. On arvioitu, että alueella liikkuvat raskaat ajoneuvot nostavat ilmaan radioaktiivisuutta sisältävää pölyä.