Korona näyttää pikkuhiljaa taittuvan – vakavammat tautimuodot kehittyvät rokottamattomissa ja niiden ennustaminen on vaikeaa

Koronarokotteen kakkosannoksia on annettu reilulle 60 prosentille väestöstä. Kuva: Sanne Katainen

Uusien koronatartuntojen määrä jatkaa laskuaan.

Viikolla 35 (30.8.–5.9.) uusia tapauksia todettiin yhteensä 3 842, mikä oli noin 300 tapausta vähemmän kuin edeltävällä viikolla, jolloin tapauksia todettiin 4 175, tiedottaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Ilmaantuvuusluku on valtakunnallisesti 145 sataatuhatta henkeä kohti, kun edellisviikolla se oli 172.

"Suurin ilmaantuvuus on Helsingin ja Uudenmaan, Kainuun, Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiireissä", sanoi THL:n ylilääkäri Otto Helve tiedotustilaisuudessa.

Ilmaantuvuus on rokottamattomalla väestönosalla huomattavasti korkeampi verrattuna rokotettuihin. Ilmiö on nähtävissä kaikissa ikäryhmissä.

Tartuntojen jäljitys on hieman kohentunut.

"Se johtuu pääasiassa HUS:n alueen parantuneesta tilanteesta. Muualla Suomessa jäljitys toimii kohtuullisesti tai erinomaisesti", totesi STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Selvin merkki, että tilanne on menossa parempaan suuntaan, on laskussa oleva testipositiivisuus. Testejä tehdään lähes yhtä paljon kuin aiemmin, mutta yhä harvemmin testitulos osoittautuu positiiviseksi.

Sairaalahoidon tarve covid-potilailla on vähentynyt. Kuitenkin verrattuna vuoden takaiseen sairaalahoitoa tarvitaan enemmän. Joka seitsemäs tehohoidossa oleva henkilö on koronapotilas.

Valtaosa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista on rokottamattomia. Koronapotilaita oli 8.9. sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan yhteensä 98, joista perusterveydenhuollon osastoilla 25, erikoissairaanhoidon osastoilla 51, ja teho-osastoilla 22 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 8.9. mennessä ilmoitettu yhteensä 1 039.

Taudin ennustaminen on kuitenkin yhä vaikeampaa. Tehohoitoon joutui edellisviikolla 19 uutta potilasta, jotka ovat pääasiassa uusia tapauksia.

"Syy hankalampaan ennustettavuuteen on, että vakavammat tautimuodot kehittyvät pienemmässä väestönosassa eli rokottamattomissa. Horjuntaa tilastollisissa mittareissa tulee olemaan jatkossakin, koska satunnaiset ilmiöt pääsevät vaikuttamaan niihin", Voipio-Pulkki arvioi.

Rokotekattavuuden tavoite on 80–90 prosenttia, kertasi THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

80 prosentin kattavuus on jo saavutettu ensimmäisellä rokotekierroksella, mutta kakkosannoksia on ottanut vasta vähän reilu 60 prosenttia väestöstä.

"16–19-vuotiaiden ikäryhmässä ensimmäisen annoksen saaneita on enemmän kuin 20–40-vuotiaiden"; Kontio totesi.

75 prosenttia ensimmäisen annoksen saaneista on saanut toisen rokoteannoksen.

80 prosentin rokotekattavuustavoitteen arvioidaan toteutuvan lokakuun loppuun mennessä.