Sydäntalven pakkaset jatkuvat viikkoja, jos nämä kaksi ehtoa täyttyvät

Pakkanen näyttää voimaansa juuri maanpinnassa, minne kylmin ilma tyynellä säällä painuu. Tuulten saapuminen sekoittaa nopeasti kerrostumisen ja pilvien saapuminen lämmittää. Kuva: Säde Aarlahti

Pakkanen sukeltaa syvälle –30 asteen lukemiin, kunnes alle vuorokaudessa se lauhtuu nollan tuntumaan ja ylikin.

Tämä on ollut leimallista alkutalven säälle. Siitä on kiittäminen tai syyttäminen inversioksi kutsuttua ilmiötä, joka kerrostaa ilman lämpötilan mukaan. Kun inversio purkautuu, pakkanen myös nopeasti lauhtuu, kuten tänä talvena on usein nähty.

Ilmiön tausta on se, että sydäntalvella Suomessa maan pinta jäähtyy jäähtymistään, jos lämmittävät pilvet puuttuvat eikä tuule. Tyyni ja kirkas sää on pitkien pakkaskausien synnyn välttämätön edellytys.

”Inversio eli ilman kerrostuminen lämpötilan mukaan synnyttää alaville paikoille kuin kylmän ilman järviä, jotka voivat olla hyvin pysyviä”, päivystävä meteorologi Erik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Pilviverhon saapuminen kesyttää pakkaset. Lämpö ei enää samalla tavoin säteile avaruuden absoluuttisen kylmyyden suuntaan. Tuulet tuovat myös helpotusta pakkasiin. Ilmakehän kylmä alakerros ja ylemmäksi asettuneet lämpimämmät ilmamassat sekoittuvat siedettävämmäksi talvisääksi.

Molempia säitä lauhduttavia komponentteja meille syöttävät pääosin lännestä Atlantilta saapuvat sääilmiöt.

Tänä talvena lämpimiä lännen tuliaisia on saatu harvakseltaan, mutta kun niitä tullut, on pakkanen myös laskenut. Erityisen nopeasti se tapahtui, kun Köli–vuoriston yli puhalsi tammikuun alun tulipalopakkasten jälkeen lämmin ja kuiva Föhn-tuuli.

Suomen ylle asettuneen pakkasjakson yhdeksi aiheuttajaksi on päätelty korkealla napa-alueiden yläpuolella talviaikaan kiertävän polaaripyörteen varhaisesta heikkenemisestä. Tai sitten sen asettumisesta tavanomaista etelämmäksi juuri meidän päällemme.

”Polaaripyörteen rikkoontuminen tai aseman muuttuminen rikkoo länsivirtaukset. Atlantin lämpöpatterin yltä on tänä talvena tullut vain harvakseltaan sääilmiöitä, jotka lauhduttaisivat pakkasia. Niiden sijaan on virrannut arktista kylmää ilmaa pohjoisesta”.

Polaaripyörteen heikkenemisen on arveltu olevan kytköksissä ilmaston lämpenemiseen, mutta yhteys on epävarma.

”Polaaripyörteen ja ilmastonmuutoksen väliltä ei ole löydetty selkeää signaalia, vaikka pyörteen hajoamisella on selkeä vaikutus säähän”, sanoo ilmastonmuutosta ja sään ääri-ilmiöihin perehtynyt tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Joka kevät joskus huhtikuun puolivälissä polaaripyörre hajoaa, mikä lopettaa vaikutuksen Suomen säähän. Ennen sitä auringon valo ja sen tuoma lämpö ovat jo alkaneet purkaa kylmän ilman kerrostumista. Yö- ja päivälämpötilojen ero voi maaliskuussa olla jopa 30 astetta.

Kevättä kohti ollaan hyvää menossa, ainakin jos vanhaa kansaa on uskominen. Ensimmäinen talven selän taittumiseen liitetty päivä on 19. tammikuuta eli Heikin päivänä.