Uutistausta Valoisa yhteinen tulevaisuus?
Kauan sitten Helsingin matkailutoimiston edustaja selitti, miksi Helsingin ja Tallinnan välillä matkustajamäärät ovat kylmän sodan jälkeen kasvaneet räjähdysmäisesti.
Alkoholilla saattoi olla osuutta asiaan, mutta tärkein tekijä oli hänen mukaansa tämä: Helsingin ylivoimaisesti arvokkain turistikohde on Tallinnan vanha kaupunki. Historiallisten muistomerkkien lisäksi muitakin yhdistäviä tekijöitä on.
Viron laajalevikkisin sanomalehti Postimees on jo neljänä vuonna peräkkäin järjestänyt seminaarin Suomen ja Viron taloussuhteista teemalla ”Viron ja Suomen talousliitto?”, missä poliitikot ja yritysjohtajat vaihtavat näkemyksiä tulevista talousnäkymistä.
Kun Suomessa nyt ollaan tilanteessa, jossa yritysten taseet ovat rahaa pullollaan, mutta kukaan ei investoi Suomeen liian korkeiden tuotantokustannusten vuoksi, Viro tarjoaa harkinnan arvoisen vaihtoehdon.
Toki Viro joutuu kilpailemaan houkuttelevampien ja muodikkaampien vaihtoehtojen kanssa.
Monet haikailevat Venäjän markkinoille, mutta sinne kannattaa mennä vain niiden, jotka eivät korruptiota hätkähdä. Kyse ei ole vain siitä, että viranomaiset ja poliitikot on voideltava toimilupia haettaessa – sama tahti jatkuu investoinnin koko elinkaaren ajan.
Kiinan markkinoille taas on asiaa vain niillä suomalaisyrityksillä, jotka oikeasti pystyvät toimimaan maailman huipulla. Niitä ei Suomessa ole monta. Esimerkkinä voisi olla Koneen kaltainen, oikeasti huippukuntoinen yritys, jonka kymmenistä tuhansista työpaikoista Suomessa on enää vain 1 700.
Pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille Viro on kansainvälistymisen luonnollinen lähtöalue. Kulttuuriset, byrokraattiset ja verotukselliset esteet ovat minimaaliset – esimerkiksi toimiluvan saa 15 minuutissa täyttämällä kaavakkeen internetissä.
Suomelle tämän ”Mittelstandin” vahvistuminen merkitsisi samaa viennin rakenteen monipuolistumista, jonka varassa Saksa on noussut maailman johtavaksi vientimaaksi.
Kun vain muistetaan, ettei kilpailukykyä Virossakaan voida enää rakentaa halvan työvoiman, vaan omaperäisten oivallusten, uusien innovaatioiden ja korkean teknologian hyödyntämisen varaan.
Ylivoimaisesti mielenkiintoisin Tallinnan seminaarissa esitelty uusi ajatus tuli perinteisen yritystoiminnan ulkopuolelta.
Sen esitteli Viron Genomikeskuksen johtaja, professori Andres Metspalu, joka luentonsa lennokkuudella olisi lyönyt laudalta kenet tahansa keskinkertaisen stand up -koomikon. Yleisön suureksi pettymykseksi hän todisti, että toisin kuin kuvittelemme, suomalaiset, virolaiset ja ruotsalaiset eivät geneettisesti ole kovinkaan lähellä toisiaan.
Geenitutkimuksessa voimme sen sijaan hyvin tavoitella maailman huippua.
Jos suomalaiset ja virolaiset nyt aloittaisivat yhteisen projektin, jossa selvitettäisiin vanhenemiseen liittyvien sairauksien geneettistä taustaa, meillä olisi vuoteen 2020 mennessä edellytykset ratkaista lääketieteen keinoin ne ongelmat, joiden ratkaisuun meillä ei sosiaalipolitiikan keinoin yksinkertaisesti ole varaa.
Ministeritason puhujina olivat niin ikään nuoren polven edustajat – Viron puolelta ulkoministeri Urmas Paet ja Suomen puolelta ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Molemmat puhuivat roolinsa mukaisesti – Paet harkitusti ja vaatimattomasti, Stubb räiskyvän älyllisesti.
Roolistaan Stubb putosi vain arvostellessaan Suomen mediaa valheen ylläpitämisestä Euroopan talouskriisin osalta.
”Suomi on antanut ongelmamaille luottoja yhden miljardin arvosta ja on saanut niistä korkoja 40 miljoonaa euroa. Suomen kaikki takausvastuut ovat 8,75 miljardia euroa. Ne eivät ole maksaneet mitään ja tuskin realisoituvat. Silti Suomessa puhutaan jatkuvasti siitä, kuinka ongelmamaille on lapioitu tukea miljardeja euroja.”
Puheensa tämän kohdan jälkeen Stubb pyysi anteeksi kiihtymystään, minkä salin täyteinen yleisö suopeasti hyväksyi.
Hän sai esityksestään seminaarin raikuvimmat suosionosoitukset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
