Yara tavoittelee lannoitetuotannonlisäystä Uudessakaupungissa
Yara suunnittelee Uudenkaupungin lannoitetehtaan tuotannon nostamista. Tuotanto suuntautuu vientiin.
Yara Suomen toimitusjohtaja Tero Hemmilän mukaan Suomessa lannoitteiden käyttö on vähentynyt ja tuotannosta jo kaksi kolmannesta menee ulkomaille.
Lisäksi Yara on investoinut runsaasti Siilinjärven fosfaattituotantoon kasvattaen lannoiteomavaraisuuttaan.
Savukosken Soklin fosfaattikaivoksen avaamispäätös rikastuslaitoksineen tehdään todennäköisesti ensi talvena. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on tulevaisuuden hintanäkymät: fosforin hinnan uskotaan nousevan parhaiden fosforikaivosten ehtyessä.
Sinänsä fosforista ei Yaran mukaan ole tulossa pulaa, mineraalia arvioidaan riittävän vielä 500 vuodeksi.
Yaralle on Hemmilän mukaan tärkeää turvata oman fosforin ja kalin saanti. Siksi yhtiö selvittää myös muita kaivoshankkeita.
Esimerkiksi Soklille on tiettävästi kilpailija Kanadassa.
Soklin kaivokseen ja rikastamoon investoitaisiin 600–800 miljoonaa euroa.
Suoria työpaikkoja tulisi parisataa ja epäsuorasti se työllistäisi 450 henkilöä, Yara arvioi.
Rakennusaikana hanke työllistäisi 600 henkilöä ja välillisine vaikutuksineen jopa kaksinkertaisen määrän.
Kaivoksen avaamista on selvitetty vuosikymmeniä jo Kemiran aikoina. Kolmen–neljän vuoden päätös on viivästynyt parin kertaan.
Ensin selvitettiin rikastusta Soklissa. Sitten päätettiin sen olevan liian kallis ja selvitettiin rikastamista Venäjällä Kovdorissa. Tämän vuoden alussa todettiin että Kovdorin laitokset eivät kelpaa ja palattiin lähtöruutuun, jolloin malmi rikastettaisiin Soklissa. Samalla kaivosaloitus siirtyi vuoteen 2016.
Parhaillaan Sokliin kairataan satoja reikiä, joilla fosforia sisältävän malmin sijaintia ja rikkautta selvitetään ja kaivoksen kannattavuus varmistetaan.
Yara on aloittanut kaivoksen ympäristöluvan valmistelut.
Lannoitemarkkinat ovat muuttuneet vuoden 2007 jälkeen kysyntävetoisiksi, tuotantokustannukset eivät enää määrää hintoja, Hemmilä toteaa.
Lannoitteista on pulaa ja hinnat liikkuvat kysynnän perusteella, kun aiemmin ylitarjonta piti hinnat vakaampina.
Yara on tahkonnut viime vuosina runsaita voittoja. Jatkossa tilanteen arvioidaan yhtiön kannalta paranevan entisestään, kun ruuantuotanto vähenee ja maataloudessa tarvitaan yhä enemmän lannoitteita.
Kysyntä ohjaa Hemmilän mukaan hintaa maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa lannoitteiden hinnat määräytyvät maailmanlaajuisen tilanteen perusteella.
”Nykyisin kansainvälisten markkinoiden muutokset heijastuvat selvästi myös Suomen lannoitteiden hintoihin. Muutos on samanlainen kuin viljamarkkinoilla”, hän sanoo.
Yara aikoo kasvaa jatkossa erityisesti kehittyvien maiden markkinoilla. Kehittyneissä maissa lannoitusmäärät eivät juuri kasva, mutta sieltä kasvua voidaan hakea yritysostoilla.
Hemmilän mukaan Yaralle on hyvin tärkeää lisätä omavaraisuutta ja Suomi on kehittyneen maataloutensa, lannoitetehtaidensa ja fosfaattikaivoksensa vuoksi Yaralle hyvin tärkeä maa.
Suomen tilanne lannoitemarkkinoilla on useita muita maita parempi, koska täällä on omaa lannoitetuotantoa. ”Jossakin vaiheessa voi tulla tilanteita, ettei lannoitteita ole saatavissa riittävästi. Silloin ne maat ovat etulyöntiasemassa, joilla on tehtaita ja lyhyet kuljetusmatkat”, Hemmilä sanoo.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
