Joukko kalatalousalueita vastustaa jyrkästi hallituksen esityksiä höllentää vesiensuojelulakeja– ”Puhdas vesi on kaikkein kriittisin raaka-aineemme”

Kalatalouden ohella esityksellä olisi vaikutuksia olisi kiinteistöjen arvoon sekä laajasti myös elinkeino- ja elinolosuhteisiin, vetoomuksessa todetaan. Kuva: Pekka Fali

Suomen hallitus on tehnyt esityksen, joka mahdollistaisi normaalissa lupakäsittelyssä erinomaiseen tilaan luokiteltujen vesistöjen kunnon heikentämisen. Joukko kalatalousalueita vastustaa esitystä jyrkästi.

Tähän asti poikkeuslupaa vesiensuojeluun on voinut hakea Suomen hallitukselta joka kuudes vuosi vesienhoitosuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä. Historian aikana poikkeusluvan on saanut neljä hanketta.

Jatkossa poikkeuslupaa voisi hakea jokaisen lupahakemuksen yhteydessä. Ympäristöministeriö arvioi, että tämä tarkoittaisi viittä hanketta vuodessa.

Kalatalousalueet muistuttavat vetoomuksessa, että hallituksen esitys tähtää siihen, että viranomaisten olisi annettava poikkeuslupa, jos kestävän kehityksen hyödyt ovat suuremmat kuin ympäristölle koituvat haitat. Tällaisia hankkeita voisivat olla esimerkiksi metallimalmikaivokset ja akkumineraalitehtaat.

Kalatalousalueiden mukaan ei ole olemassa selviä arviointiperusteita sille, miten nämä hyödyt voidaan todeta. Vinkkejä tähän ei poikkeamispykälä anna, eikä antane tekeillä oleva lakikaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että lupaviranomainen saisi kohtuuttoman laajan harkintavallan.

Kalatalousalueet edustavat kalastusoikeuden omistajia ja erikseen nimettyjä valtakunnallisia kalastusalan järjestöjä. Kalastusoikeuden omistajilla ja heitä edustavilla on lakisääteinen velvollisuus varmistaa parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen kalavarojen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalisesti kestävä käyttö. Tehtävänä on myös turvata monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.

Allekirjoittajat muistuttavat, että heikennettäessä vesistön tilaa lailla, puututaan perustuslailliseen omistamisen oikeuteen ja elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuksiin.

Vesistön tilan heikentäminen vaikuttaa sekä yleiseen kalatalousetuun että yksityiseen etuun.

Kielteiset vaikutukset kohdistuisivat kalatalousedun ohella kiinteistöjen arvoon sekä laajasti myös elinkeino- ja elinolosuhteisiin.

”Suomeen ei pidä houkutella yrityksiä sillä verukkeella, että meillä ei tarvitse investoida ympäristöteknologiaan, vaan jätevedet voi ilmaiseksi ja luvallisesti laskea pilaamaan pinta- ja pohjavesiä. Puhdas vesi on kaikkein kriittisin raaka-aineemme”, kalatalousalueiden yhteisessä vetoomuksessa kirjoitetaan.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Enontekiön Haukiveden, Inarin, Karjalan Pyhäjärven, Kitee-Jänisjoen, Koillismaan, Koitajoen, Koitereen, Pielisen-Karjalan, Tornio - Muonionjoen, Valtimon, Viinijärven ja Yli-Kemin kalatalousalueet sekä Molkokönkään osakaskunta Ounasjoelta.