Merkel ennakoi kovia ja vaikeita neuvotteluita EU:n budjetista – Saksan huoliin ei hänen mukaansa ole vastattu tyydyttävästi

Liittokansleri Angela Merkel (vas.) ja pääministeri Sanna Marin yhteisessä lehdistötilaisuudessa Berliinissä. Kuva: Bernhard Ludewig

Saksan liittokansleri Angela Merkel ennakoi huomenna alkavista EU-johtajien budjettineuvotteluista kovia ja vaikeita. Merkelin mukaan moni Saksan huolenaihe on vielä vailla tyydyttävää vastausta.

Merkel keskusteli asiasta tänään Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd.) kanssa Berliinissä.

Marin arvioi, että on hyvä tunnustaa se tosiasia, että jäsenmaat ovat monissa kysymyksissä vielä melko kaukana toisistaan.

"Suomen näkökulmasta keskeistä on, että meillä on maltillinen kokonaistaso, maatalouden kehittämisrahoitus tulee riittävällä tasolla huomioiduksi, sillä tässä on kyse myös ilmastonmuutoksen torjumisesta", Marin sanoi tiedotustilaisuudessa tapaamisen jälkeen.

EU-maiden johtajat kokoontuvat huomenna Brysseliin keskustelemaan EU:n rahankäytöstä vuosina 2021–2027.

Suomi ja Saksa ovat kummatkin EU:ssa nettomaksajia, eli ne maksavat unionille enemmän jäsenmaksuja kuin mitä ne saavat takaisin tukina. Saksa on nettomaksajamaista suurin ja laskeskelee nyt huolissaan oman maksuosuutensa paisumista.

Budjettineuvotteluja on mutkistanut se, että suuri nettomaksajamaa Britannia jätti unionin tammikuun lopussa.

"Vaikka pysyisimme samalla tasolla, noin yhdessä prosentissa bruttokansantuotteesta, niin se tarkoittaisi sitä, että Saksa maksaisi vuosittain 10 miljardia euroa enemmän inflaation ja brexitin vuoksi", Merkel sanoi.

Merkelin mukaan olisi hienoa, jos budjettikiista pystyttäisiin ratkomaan ennen kuin Saksa aloittaa EU-puheenjohtajamaana heinäkuussa.

Huippukokouksia johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus EU:n monivuotisen budjetin kokonaistasoksi on yli 1 094 miljardia euroa, mitä Suomi pitää liian korkeana. Suomi tavoittelee vuosien 2021–2027 rahoituskehykseen kokonaistasoa, joka olisi noin 1 080 miljardia euroa eli 1,06 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Tiukinta budjettikuria ajavat maat vaativat, että budjetin kokonaistaso painetaan sitäkin alemmas, tasan yhteen prosenttiin. Saksa luettiin alun perin tähän tiukkaan leiriin, mutta Merkel on väläytellyt mahdollisuutta kompromisseihin.

Saksa haluaa kuitenkin pitää tiukasti kiinni jäsenmaksukorjauksista, joilla on palautettu rahaa tietyille nettomaksajamaille. Suomi taas haluaisi luopua niistä.

Tuoreessa budjettiehdotuksessa esitetään jäsenmaksukorjausten maksamista könttäsummana, joka pienenisi vähitellen.

Michelin ehdotuksessa ei ole kuitenkaan ole varsinaisia lukuja könttäsumman suuruudesta, joten Merkel sanoi nyt, että toistaiseksi on mahdotonta arvioida, onko palautus riittävä.

Ennen Marinin saapumista pieni joukko ilmastoaktivisteja osoitti mieltään liittokanslerinviraston ulkopuolella.

Saksassa on kampanjoitu energiayhtiö Uniperin uutta Datteln 4 -hiilivoimalaa vastaan. Aktivistit vaativat Suomea pysäyttämään voimalan avaamisen, koska Fortum omistaa Uniperista vajaat puolet. Osuus on nousemassa reiluun 70 prosenttiin, kunhan Venäjän viranomaiset hyväksyvät Fortumin osuuden kasvattamisen.

Erillisessä suomalaismedialle pitämässään tiedotustilaisuudessa Marin arvioi, että mielenosoituksissa oli ehkä enemmin kyse Saksan omasta energiapolitiikasta kuin Suomen hallituksesta.

"Fortum on totta kai Suomen valtion enemmistöomistuksessa, mutta ei Suomen hallitus tee Fortumin operatiivisia päätöksiä, vaan Fortum tekee ne itse", Marin sanoi.

Marin muistutti, että Suomi on tehnyt kansallisen päätöksen luopua hiilivoimasta vuoteen 2029 mennessä.

"Se on meidän politiikkamme. Saksan hallitus tekee Saksan politiikan ja valitsee Saksan toimet energiapolitiikan saralla."