vierasyliö Maatalous- ja metsäpolitiikan uudistukset maaliin

Euroopan viljelijät lähtivät vuoteen 2013 epävarmoin odotuksin. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus eteni vaivalloisesti. Budjettia oltiin leikkaamassa, ja esitykset politiikan sisällöksi olivat tuotantokustannuksia lisääviä. Maataloustuotteiden markkinat olivat levottomat.

Lopulta EU kykeni päätöksiin. Maataloudella on nyt tiekartta vuoteen 2020. Sen myötä viljelijät sitoutuvat maailman tiukimpiin laatunormeihin ja lisääntyvään byrokratiaan. Tämän tulee näkyä myös maataloustuotteiden parempana hintana.

EU:n maatalousrahoituksen väheneminen jäi sentään pelättyä pienemmäksi. Suomi pärjäsi varsin hyvin maatalousrahojen jaossa.

Uudistuksen vaaran paikat ovat sen monissa yksityiskohdissa. Ongelmien kartoitus, esilletuonti ja eliminointi ovat vaatineet mittavan työpanoksen sekä MTK:n asiantuntijoilta että valtion virkamiehiltä. Pahimmat sudenkuopat on vältetty.

Hallituksen maatalouspolitiikan välitodistus on kaksijakoinen. EU-politiikassa arvosana on hyvä. Suomi on pärjännyt sekä rahoitusratkaisussa että kansallisesti tärkeissä sisältökysymyksissä, kuten tuotantoon sidottujen tukien määrässä.

Kotimaan politiikassa arvosana on enintään välttävä. Strateginen ote on hukkunut, kun maatalouspolitiikan sopassa on liian monta hämmentäjää. Maatalouden kansallisia määrärahoja on leikattu lukuisista kohteista, myös sosiaaliturvasta. Ympäristöministeriö on tehnyt kehittämisohjelmien valmistelusta erikoista poliittista peliä. Tästä voidaan vain parantaa jatkossa.

Vuoden 2013 suurin maatalouspoliittinen lataus liittyi jälleen kerran liittymissopimuksen artiklaan 141. Tämä vakavien vaikeuksien perusteella maksettava kansallinen tuki tuli tiensä päähän komission pitkäaikaisen painostuksen seurauksena.

141-tuen määrää ja vaikuttavuutta on heikennetty koko 2000-luvun ajan. Oliko tuen lopettaminen väistämätön seuraus

tästä kehityksestä? Oliko hallituksen valitsema neuvottelustrategia väärä? Asioista voidaan kinastella, mutta päätökset pysyvät.

Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhataloudelle löydettiin uudet erityisjärjestelyt 141-tuen tilalle. Tuen juridinen perusta on linkitetty yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Nautakarjataloudessa uusi malli mahdollistaa tukieron pienentämisen etelän ja pohjoisen välillä. Sika- ja siipikarjataloudessa maan eri osien kansalliseen tukeen tulee taas valitettavia sopeuttamispaineita alaspäin.

Peltokasvien viljelyssä tuotantoon sidottujen tukien valikoima on jo entuudestaan hyvin ohut. Uudistuksissa varmistettiin, että öljy- ja valkuaiskasvien, sokerijuurikkaan sekä tärkkelysperunan kannustimia voidaan maksaa jatkossakin.

EU-päätökset on tehty ja edunvalvonnan katse on vankasti tulevassa. Ennustaa voi, että ainakin ympäristöohjelma ja uusi nitraattiasetus vaativat järeitä toimenpiteitä. Viljelijöiden byrokratiakuormaa pyritään keventämään MTK:n ja valtion yhteisellä hankkeella.

Koska EU toimii hitaasti maatalouden markkina-aseman parantamisessa, MTK on lähtenyt liikkeelle kotimaassa. Tuloksena on uudistettu kilpailulaki, joka puuttuu entistä järeämmin kaupan määräävään asemaan. Lisäksi MTK valmistautuu teollisuuden ja kaupan kanssa rakentamaan uuden

toimintamallin, jossa ruokamarkkinoilla väärin kohdeltu voi perätä oikeuksiaan.

Vuosi 2013 oli myös metsäpolitiikan supervuosi. Eduskunta nuiji päätökseen monia raskaan sarjan lainsäädäntöhankkeita. Samaan aikaan EU pyrki tunkeutumaan metsäpolitiikan ytimeen.

Kaiken keskellä usko suomalaisen metsäsektorin tulevaisuuteen vahvistui. Puukauppa ja hakkuut sujuivat tasaisesti. MTK:n luoma sähköinen puumarkkinapaikka vakiinnutti asemansa nopeasti.

Kansallisten metsälakien uudistukset vaativat vuosien tiiviin valmistelun. MTK oli tietysti mukana vaikuttamassa kaikin keinoin. Lopputulos ei ole kaukana tavoitteestamme, mutta toki parannettavaa jäi. Yleisenä ilmiönä voitiin nähdä valtiovallan kiihtyvä vimma kaventaa yksityisen maanomistajan omaisuuden suojaa. Jatkoa ajatellen tämä on vakava haaste.

Uudistukset lisäävät omistajan valinnanvapautta metsiensä hoidossa. Nyt metsäalan on luotava kannustimet, joilla varmistetaan toimialan ja kansantalouden kasvua tukevan metsänhoidon malli myös tulevaisuudessa. Kannattava metsäyrittäjyys ja puun käyttöä lisäävät investoinnit ovat parin lähivuoden avainteemoja.

EU:n kiristynyt ote metsästä liittyy ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Näissä asioissa EU:n uusi

komissio ja parlamentti saavat pöydälleen täyskattauksen.

Suomalainen metsätalouden malli vaatii puolustajia Euroopan parlamenttiin. Ilmastopolitiikassa maaseutua ja uusiutuvia luonnonvaroja ei saa nähdä ongelmina vaan mahdollisuuksina kestävässä kehityksessä. Kevään EU-vaalit ovat siten tärkeä paikka myös MTK:lle. Parlamenttiin on saatava osaava, iskukykyinen joukkue.

Metsänhoitomaksun poistuminen vuonna 2015 on suuri muutos metsänhoitoyhdistyksille. Yhdistykset ovat tietysti valmistautuneet uuteen tilanteeseen usean vuoden ajan. Palvelutuotannon laatua ja määrää on hiottu.

MTK-järjestöuudistus on kytketty ajallisesti metsänhoitoyhdistysten uuteen toimintaympäristöön. Metsäjäsenyyden

selkiyttäminen ja tiiviimpi edunvalvontayhteistyö MTK-järjestön kanssa luovat metsänhoitoyhdistyksille mahdollisuuksia entistä parempiin jäsenpalveluihin.

Järjestöuudistus vahvistaa erityisesti alueellisen edunvalvonnan mahdollisuuksia palvella jäsenkuntaa entistä paremmin. Alkanut vuosi on uusien toimintamallien luomisen aikaa.

Yhdistysten teemavuosi jätti monia raikkaita, uusia toimintamalleja MTK-yhdistyksiin. Kuluttajatyötä riittää taatusti jatkossakin jokaiselle järjestömme toimijalle. Hyviä tuotteita ja palveluita on onneksi miellyttävä markkinoida.

Alkaneen vuoden aikana MTK on vahvasti nuorten asialla. Tämä päivän nuoret ratkaisevat päätöksillään suomalaisen maaseudun tulevaisuuden.

Vuosi 2013 oli työntäyteinen jokaiselle maaseudun puolesta toimineelle. Moneen paikkaan ehdimme ja tuloksia saatiin aikaan. Maaseudun elinkeinoja arvostetaan tänään enemmän kuin vuosikymmeniin.

Suuri kiitos tästä työstä! Voimia ja ilon päiviä myös uudelle vuodelle.

JUHA MARTTILA

Kirjoittaja on MTK:n puheenjohtaja

Avaa artikkelin PDF