Eläkeläisten etujärjestö nousukiidossa
”Odotimme vanhuspalvelulakiin riittävän täsmällisiä hoitohenkilöstön mitoituksia”, Eläkeläisten etujärjestö Eetun puheenjohtaja Matti Hellsten sanoo. Hän luonnehtii hoitajapulan seurauksia karmeiksi. Lauri Salminen Kuva: Viestilehtien arkistoEläkeläisliittojen etujärjestö Eetu ry kokosi jäsenkunnalle tärkeät vaaliteemat keskusteltaviksi viime eduskuntavaaleissa. Näin toimitaan myös kuntavaalien alla.
Nettikysely lähti tällä viikolla kuuden jäsenliiton paikallisyhdistyksiin, joita on kaikkiaan yli 1 300.
”Haluamme nostaa keskusteluun asioita, jotka liittyvät terveydenhoitoon, asumiseen ja muihin eläkeläisille tärkeisiin palveluihin”, puheenjohtaja Matti Hellsten kertoo.
Etujärjestö on vielä suhteellisen nuori. Se syntyi kuutisen vuotta sitten, kun puoli tusinaa valtakunnallista eläkeläisliittoa päätti yhteistuumin tehostaa edunvalvontaa.
Eetusta ei tehty perinteistä kattojärjestöä, joka ohjaisi jäsenliittojen toimintaa. Se keskittyy yhteisesti sovittavalla tavalla edunvalvontaan eläkepolitiikassa.
Kuvaavaa on, ettei Eetulla ole omaa henkilökuntaa. Puheenjohtajajärjestö valitaan vuodeksi kerrallaan, ja se vastaa myös toimistotöistä ja tiedottamisesta.
Etujärjestö edustaa jäsenliittojensa kautta laajasti eläkeläisiä. Vaikka ulkopuolelle jää kymmeniä pieniä eläkeläisliittoja, Eetun riveissä on noin 87 prosenttia koko järjestöväestä.
Etujärjestö on viime vuosina saanut edustajan moneen toivomaansa paikkaan, viimeksi työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioivaan työryhmään.
Hellstenin lisäksi indeksityöryhmään kuuluu Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Jouni Mykkänen.
”Joidenkin mielestä olemme turhankin aktiivisia. Emme me halua olla suuna päänä räksyttämässä mutta haluamme, että meitä kuullaan”, Hellsten sanoo.
Vanhuspalvelulain valmistelua on seurattu tarkasti. Oma edustaja oli mukana lakia viimeksi valmistelleessa työryhmässä, joka julkisti esityksensä torstaina.
”Odotimme lakiin riittävän täsmällisiä hoitohenkilöstön mitoituksia, jotta karmeat tilanteet voitaisiin poistaa lainsäädännöllisin keinoin”, Hellsten toteaa.
”Jos laista tehdään sellainen kuin pitääkin, kuntien on palkattava lisää hoitohenkilökuntaa. Siihen kunnat eivät pysty, ellei valtio tule vastaan rahoituksen turvaamisessa.”
”Jos ei tule lisää rahaa, vanhuspalvelulaki on kuin huuto tuuleen.”
Hellsten on istunut puheenjohtajan näköalapaikalla vajaat neljä kuukautta. Hän on jo valmis antamaan etujärjestölle tunnustusta.
”Eetu on toiminut paljon paremmin kuin itse odotin ja mitä ulkoapäin voisi kuvitella. Ihan selvästi Eetu on nousukiidossa.”
Eläkeläisten etuja voitaisiin ajaa ärhäkkäämminkin. Tätä mieltä on eläkeläisten enemmistö TNS Gallupin kyselyssä, jonka Eetu teetti toissavuonna.
Hellsten toimii Eetun ohella oman jäsenjärjestönsä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtajana. Demarien perustama mutta sitoutumattomana toimiva järjestö täyttää tänä vuonna 50 vuotta.
”Eetuun ei tietenkään viedä asioita, joista tiedetään olevan jyrkkiä näkemyseroja. Toisaalta Eetussa on se hyvä puoli, että olkoon maassa millainen hallitus tahansa, meillä on aina kanavia hallituspuolueisiin.”
Porvoolainen järjestökonkari työskenteli ennen eläkkeelle jäämistä Toimihenkilöliitto Erton päätoimisena puheenjohtajana. Eläkeläisenä hän malttoi pysyä muutaman vuoden erossa järjestötouhuista.
Sitten hän oli jo valmis liittymään Porvoon eläkkeensaajiin. Sieltä tie vei Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi ja edelleen EKL:n johtoon.
Kun Hellsteniltä kysyy ikää, sitä pitää hetki kelata. ”Olen syntynyt 1943, olen siis 69-vuotias. Tuo ikä ei suoraan sanoen oikein kiinnosta. Olennaisempaa on, miten nuppi toimii.”
Eetun jäsenliitot ovat paikallisyhdistyksien kautta levittäytyneet ympäri maata. Harrastustoimintaa on tarjolla tuhansien vapaaehtoisten vetäjien ryhmissä.
Vaikka liittojen puheenjohtajina toimii tunnettuja poliitikkoja, yksikään liitto ei sääntöjen mukaan sijoittaudu perinteiselle puoluekartalle.
Puoluetausta näkyi enemmän tai vähemmän eläkeläisliittoja perustamisvaiheessa. Esimerkiksi Eläkeliiton keskeisiä toimijoita olivat maalaisliittolaiset ja Eläkeläiset ry:n puolella kansandemokraatit.
Kansallinen senioriliitto puolestaan kuului 1970-luvun alkupuolella joitakin vuosia kokoomukseen. Puolueesta päätettiin erota, kun moni porvarillisesti ajatteleva ja kokoomusta äänestänytkin seniori vierasti jäsenyyttä.
Paikallistasolla moni eläkeläinen valitsee Hellstenin mukaan yhdistyksen, jonka harrastustoiminta tuntuu kiinnostavalta. Golfaajat, karaoken ystävät tai erilaisten vertaisryhmien edustajat viihtyvät toistensa seurassa.
”Olen vakuuttunut siitä, että esimerkiksi meillä Porvoon eläkkeensaajissa on monen puolueen kannattajia, kuten muidenkin eläkeläisliittojen paikallisyhdistyksissä”, demariksi tunnustautuva Hellsten sanoo.
Suomalainen työeläkejärjestelmä on Hellstenin mielestä Euroopan parhaita. Onko se sitä myös tulevaisuudessa, ei olekaan niin varmaa kuin ehkä on kuviteltu.
Tämä kävi ilmi viime viikolla, kun Eetun työvaliokunta tapasi europarlamentaarikkoja. Anneli Jäätteenmäeltä ja Liisa Jaakonsaarelta kysyttiin, voiko EU puuttua eläkkeisiimme.
”Odotimme pomminvarmaa vastausta, että ei voi. Näin ei kuitenkaan vastattu. Teoriassa on mahdollista, että koordinaation nimissä voidaan puuttua, jos taloudessa menee huonosti. Me olemme silloin ihan varmasti menettäjiä”, Hellsten sanoo.
Ihmisten elinikä nousee niin nopeaan tahtiin, ettei nykyinen eläkeikä voi Hellstenin mielestä olla kiveen hakattu.
Eläkeiän nosto ei kuitenkaan ole Hellstenin mielestä tässä ja nyt ykkösasia.
”Paljon tärkeämpää on puuttua syihin, joiden vuoksi meillä jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle.”
TARJA HALLA
Jos ei
tule lisää rahaa,
vanhus-
palvelu-
laki on kuin huuto tuuleen.
Vaikka
liittojen puheen-
johtajina
toimii
tunnettuja
poliitik-
koja,
yksikään liitto ei sääntöjen mukaan
sijoittaudu perinteiselle
puolue-
kartalle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
