Opintolainahakemuksen käsittelyyn ei enää tarvita ihmistä – automaatio hävittää tuhansia työtehtäviä pankeista
Pankit investoivat lähivuosina rajusti teknologiaan, joka automatisoi perinteisiä työtehtäviä.
Osuuspankki automatisoi kesäkuussa opintolainahakemusten käsittelyn. Ihminen puuttuu prosessiin vain, jos asiakkaan antamien tietojen kriteerit eivät täyty.Kuluvana syksynä pankit ovat kilvan ilmoittaneet tulevista mullistuksista, jotka siirtävät työtehtäviä kiihtyvää tahtia ihmisiltä tietokoneille.
Nordea on ilmoittanut vähentävänsä työvoimaa 6 000 hengellä, Aktiasta on häviämässä joka neljäs työpaikka.
OP ei ole kertonut vastaavia lukuja julkisuuteen, mutta muutokset ovat samansuuntaisia kuin kilpailijoilla.
Samalla kun vanhoja töitä katoaa, rakennetaan uuttakin työllistävää liiketoimintaa. OP on laajentamassa esimerkiksi asumis-, liikkumis- ja terveyspalveluihin.
Jos pankki- ja vakuutusyhtiössä haluaa pitää työpaikkansa, on opittava uutta.
”Miten suuri joukko suomalaisia päivittää omaa osaamistaan vastaamaan uusiin osaamistarpeiisiin?”, tiivistää OP:n digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja Harri Nummela.
”Aihe ei ole uusi, mutta mittakaava tulevina vuosina on. Ilmiö on huomattavasti suurempi kuin historiassa koskaan aikaisemmin.”
Selvää on, että teknologiauudistukset vähentävät työvoiman tarvetta perinteisissä toiminnoissa.
OP aikoo investoida viiden seuraavan vuoden aikana jopa kaksi miljardia euroa tietojärjestelmiin. Se on huomattavasti suurempi summa kuin tähän asti.
Automaatiokehitys etenee Nummelan mukaan kahta kaistaa.
”Ensimmäinen työmaa on, että uudistetaan suuret perusjärjestelmät vastaamaan niitä mahdollisuuksia, mitä teknologia tarjoaa. Nämä ovat useamman vuoden projekteja.”
”Kun järjestelmiä uudistetaan, samalla automaatioaste nousee. Rinnalla on nopeampikin kaista: Ohjelmistorobotiikka.”
Siis mikä?
”Robotti ohjelmoidaan käyttämään olemassa olevia järjestelmiä. Se tekee saman työn, mitä ihminen tekee tänä päivänä naputtelemalla konetta.”
Nummelan mukaan ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen on jo yleistynyt muutaman viime vuoden aikana.
”Oppimiskäyrä on ollut jyrkkä. Tekniikka soveltuu kaikenlaiseen rutiinityöhön. Jos sisään tulee esimerkiksi luottohakemus, siitä voidaan tarkistaa onko asiat syötetty oikein.”
Robotti osaa myös kerätä eri lähteistä olemassa olevaa tietoa automaattisesti luottohakemuksen yhteyteen.
Opintolaina- ja kuluttajarahoituspäätöksissä automaatioaste on jo korkea. Asuntolainahakemuksista kaksi kolmasosaa tehdään verkon kautta, mutta päätöksen tekemiseen tarvitaan yhä ihmistä.
Edistyneen tekoälyn hyödyntäminen on toistaiseksi lähtökuopissa.
”Varmaankin aikaa myöten tullaan näkemään sellainen tulevaisuus, että kasvava joukko lainapäätöksiä tehdään tekoälyn toimesta täysin digitaalisessa prosessissa. Mutta on vaikea arvioida, miten nopeasti tähän päästään.”
Maksamistavat pirstaloituvat tavalla, jota Nummela vertaa erilaisten viestintätapojen kehitykseen. Kännykkää voi jo vilauttaa monella kassalla kortin sijaan.
”Vanhemmalle ihmiselle viestin ehkä puhelimella soittaen tai tekstiviestillä”, Nummela kertoo.
”Jonkun kanssa viestin sähköpostilla, ja kavereiden kanssa käytän Whatsappia, tai Facebook Messengeriä. Sama tapahtuu maksuissa: Tämä on pirstaleinen maailma monta vuotta eteenpäin. Tarjoajana on paljon nykyistä laajempi joukko toimijoita.”
Pankkien rinnalle on tullut pieniä startup-yrityksiä ja toisaalta myös teknologiajätit kuten puhelinvalmistajat tarjoavat omia maksutapojaan. Nummela uskoo, että kilpailu vähentää ansaintaa maksujen välityksessä.
”Todennäköisesti hinnat laskevat. Maksaminen toimii ehkä jatkossa liimana asiakkaaseen, ja väylänä tarjota muita palveluita.”
OP:n suhtautuminen haastajiin ja teknologiaa tarjoaviin yrityksiin on monitahoinen.
Osa on kilpailijoita, mutta on myös kiinnostavia kumppaneita. Nummelan mukaan trendi onkin, että toimintaa kehitetään enemmän kumppaneiden avulla kuin rekrytoimalla ja kouluttamalla väkeä omaan taloon.
”Kumppanoitumiset ja palveluostot ovat kasvaneet monta vuotta. Koko ajan olemme enemmän sellaisessa maailmassa, että kukaan ei pärjää yksin. Yritysostot lisääntyvät myös”, Nummela arvioi tulevaa.
Osa suurista it-hankinnoista suuntautuu Suomeen, mutta osa miljardeista valuu myös ulkomaille, sillä markkinat ovat kansainväliset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
