Valion perustelut eivät kelvanneet markkinaoikeudelle
Markkinaoikeuden päätöksellä Valio maksaa valtiolle 70 miljoonaa euroa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.
Lisäksi maksettavaksi tulevat Arla Ingmanin 100 000 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Markkinaoikeus katsoi, että Valion perusmaitojen keskimääräinen kuluttajahinta oli tarkastelujakson ajan alittanut liiketoiminnan keskimääräiset muuttuvat kustannukset.
Markkinaoikeuden mukaan Valio olisi tehokkaan kilpailun päätyttyä voinut nostaa hinnat alennuksia edeltäneelle tasolle.
Tarkastelujakson aikana Valion osuus perusmaitojen myynnistä oli markkinaoikeuden mukaan aina yli 50 prosenttia. Valio on vuosittain hankkinut 86 prosenttia Suomessa tuotetusta raakamaidosta.
Valio aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Yhtiö kertoo perustelleensa johdonmukaisesti osuustoiminnallisen liiketoimintansa periaatteita.
Valion tehtävä on maksaa maidonhankintaosuuskuntien kautta omistajatuottajille yhtiön tekemä voitto raaka-aineensa eli tuottajamaidon tilityshinnassa.
Tuottajamaito ei siten voi olla Valion raaka-ainekustannus.
Valio on myös sitoutunut jalostamaan kaiken omistajatuottajiensa maidon, joten maitoraaka-aine ei voi olla yritykselle muuttuva eli vältettävissä oleva kustannus.
Valion mukaan viranomaisen ja markkinaoikeuden päätökset kuitenkin osoittavat, että osuustoiminnallisen liiketoiminnan kustannuslaskentaa ja voitonjakoa ei ole ymmärretty.
”Tiedän, että toimimme vilpittömästi puolustaessamme suomalaista meijeriteollisuutta, työpaikkoja ja maidontuottajia kovassa kansainvälisessä hintakilpailussa, joka lisäksi ei toimi kuluttajien eduksi”, Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen sanoo.
Valion mukaan päätöksen avulla kaikki perusmaitoja valmistavat meijerit Suomessa saavat Valion jalostettujen tuotteiden tuoton automaattisesti ilman panostusta tuotekehitykseen.
Myös perusmaitojen kuluttajahinta pysyy yhtiön mukaan keinotekoisen korkeana.
Vuoteen 2008 verrattuna Valio kertoo menettäneensä puolet perusmaidon myynnistä ylikorkeiksi määrättyjen hintojen vuoksi.
Markkinaoikeus käsitteli asiaa puolitoista vuotta.
”Ratkaisu on laaja, eikä saalistushinnoittelusta ole ennakkotapauksia Suomessa. Lisäksi vuoden vaihteessa asiaa hoitava tuomari katkaisi jalkansa, joten päätös venyi myös inhimillisistä syistä”, markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola kertoo.
Mikkolan mukaan kilpailuoikeuden tarkoitus on, että hinnat pysyisivät kohtuullisina.
”Siinä on hiuksenhieno ero, mikä on terveen kilpailun aiheuttamaa hinnan laskua ja mikä saalistushinnoittelua, jossa perimmäisenä tavoitteena on kilpailijan syrjäyttäminen markkinoilta”, Mikkola sanoo.
Markkinaoikeus arvioi esitetyn aineiston perusteella, että maitoa myytiin alle kustannushintojen keskimääräisiä hintoja tarkasteltaessa.
Mikkolan mukaan osapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä keskimääräisiin hintoihin tulisi laskea.
”Yhtiömuodosta riippumatta mikään yritys ei pysty myymään pitkään alle kustannusten.”
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
