Käsityöläismaalaritkoristelivat kotien huonekaluja
Lars Galleniuksen Evijärven kirkkoon vuonna 1748 maalaama Ehtoollinen. Gallenius oli tätä maalatessaan jo 90-vuotias. Pohjanmaan museon kokoelmat. Erkki Salminen Kuva: Viestilehtien arkistoMaalarit hankkivat elantonsa pääasiassa kirkkoihin tehdyillä maalauksilla, mutta samoilta paikkakunnilta löytyi usein myös yksityisten tarjoamia työtilaisuuksia.
Muutama Pohjanmaalla toiminut maalari tunnetaan myös nimeltä, kuten Christian Wilbrandt, Lars Gallenius, Didrik Möllerum, Isak Brenner, Johan Ekman, Johan Svart ja Anders Jöransson.
He eivät yleensä nimikoineet töitään, mutta niitä on tunnistettu muun muassa arkistotietoja, maalaustyylejä ja koristeaiheita vertailemalla.
Pohjanmaan museossa Vaasassa on parhaillaan näiden käsityöläismaalareitten töitä esittelevä näyttely Mestareiden jäljillä, jossa on sekä kirkollisia maalauksia että muotokuvia ja koristemaalattuja huonekaluja.
1600-luvulla tuli muotiin talojen ulkopuolen punamultamaalaus.
Samoihin aikoihin lämmitystapa muuttui, kun tulisijoihin ryhdyttiin rakentamaan savupiippuja. Huoneet pysyivät noettomina, ja sisätiloja voitiin koristaa valkaisemalla seinät liimavärillä ja mahdollisesti maalaamalla koristeellisia yksityiskohtia.
Varakkaimmilla oli varaa tilata myös muotokuvia ja maalauttaa huonekaluja. Maalatuista ruokakaapeista on mainintoja 1600-luvun asiakirjoissa, samoin maalatuista pöytälevyistä, tuoleista ja sängyistä.
Rekien, ovien, laivojen ja porttien maalaaminenkin kuului ammattimaalarin tehtäviin.
Perukirjojen mukaan vaasalaisilla porvareilla oli öljymaalauksia kodeissaan. Kauppias ja raatimies Herman Rossilla oli 11 muotokuvaa vuonna 1689 ja kappalainen Petter Jesenhausenilla ja tämän vaimolla Margareta Fantilla yhdeksän taulua seinillään.
Vauraat papit tai porvarit saattoivat jo 1600-luvulla jopa teettää itsestään muotokuvan alankomaalaisia esimerkkejä seuraten.
Varsinkin tervakauppa oli avannut kiinteitä kauppasuhteita Pohjanmaalta Eurooppaan.
Maalausta harrastanut Isonkyrön kirkkoherra Isak Brenner oli poikkeus aikakauden maalareista. Hänen maalaamansa omakuva on harvinaisuus 1600-luvun Suomen taiteessa.
Viime vuosikymmenien aikana varhaisia maalareita on tutkittu taidehistorian näkökulmasta. Jyväskylän yliopistossa on professori Heikki Hangan johdolla tutkittu uskonpuhdistuksen jälkeistä kirkkotaidetta.
Huonekalukonservaattori Marko Kasto on puolestaan selvitellyt Suomen ammattikuntamaalareita ja heidän töitään. Nyt esillä oleva näyttely perustuu hänen käsikirjoitukseensa 1600-luvun pohjalaisista kaupungeista ja niissä toimineista maalareista.
Useat pohjalaiset seurakunnat ja museot ovat lainannet näyttelyyn taideteoksia ja esineistöä.
Uskonpuhdistuksen jälkeen katolisen ajan seinämaalaukset oli kirkoissa kalkittu ja pyhimysveistokset poistettu kirkkosalista. Kirkkosalissa oli tavallisesti tummasävyinen alttaritaulu, joka yleensä esitti ehtoollista tai muuta Uuteen testamenttiin liittyvää aihetta.
Kirkkoihin oli myös lahjoitettu hartauskuvia, johon oli ristin juurelle kuvattu lahjoittaja perheineen elävine ja kuolleine perheenjäsenineen.
Kirkon seinällä saattoi myös olla uskonpuhdistaja Martti Lutherin muotokuva sekä mahdollisesti hallitsijan muotokuva tai käskykirje.
MAIKKI KULMALA
Mestareiden jäljillä – Pohjalaisia 1600-luvun käsityöläismaalareita Pohjanmaan museossa Vaasassa 1.4. asti ti–su klo 12–17
ja ke myös klo 17–20.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
