Virkamies kehottaa malttiin kurtturuusujahdissa – omasta pihasta vieraslajit kannattaa kuitenkin hävittää pikimmiten
Naapurin kukkapenkki täytyy jättää rauhaan vaikka siinä vieraslajeja kasvaisikin. Julkisten paikkojen havainnosta voi ilmoittaa kunnalle.
Kurtturuusu pitää hävittää omalta pihalta, mutta naapuripihan istutuksiin ei saa kajota ilman omistajan lupaa. Kuva: Heli VirtanenKurtturuusukielto on kirvoittanut keskustelua ja ihmetystä vieraslajien haitallisuudesta, tunnistamisesta ja hävittämisestä. Uuden vieraslajilain mukaan kurtturuusua, jättiläispalsamia tai lupiinia ei saa enää myydä, istuttaa tai pitää.
Maanomistajan tai haltijan on lain mukaan huolehdittava vieraslajien hävittämisestä. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi viime viikolla verkkosivuillaan, että kyseessä on useiden vuosien urakka, joka vaatii pahimmillaan ruusun kitkemistä juurineen.
Maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppaisen mukaan kurtturuusupoliisia ei olla kuitenkaan perustamassa, vaan tarkoituksena on tiedottaa keinoista, joilla haitallisista vieraslajeista päästään eroon.
"Uskomme että valtaosa ihmisistä ymmärtää vieraslajeista eroon pääsemisen hyödyt", hän sanoo. "Tarkoitus ei ole tulla antamaan määräyksiä koppalakki päässä".
Kotoa tai mökkipihasta kurtturuusu kannattaa hävittää välittömästi, kunhan tietää mitä tekee. Vinkkejä tähän löytyy vieraslajiportaalista ja esimerkiksi tästä artikkelista.
Naapuria ei kuitenkaan kannata kytätä – ainakaan liikaa.
"Ei kurtturuusujen takia kannata uhrata vierassopua", Kemppainen toteaa. "Jos naapurissa huomaa kasvavan vieraslajia ja se on vaarassa levitä, on asiasta hyvä keskustella. Mieluiten kuitenkin hyvässä hengessä."
Kemppainen muistuttaa, ettei naapurin kukkapenkkiä saa mennä tärvelemään vaikka siinä kurtturuusua kasvaisikin:
"Jokamiehenoikeuksiin ei kuulu kasvien hävittäminen naapurin pihalta – ei edes vieraslajien".
Vieraslajineuvottelukunnan tiedotteen mukaan kurtturuusun kasvatuskielto koskee esimerkiksi siirtolapuutarhoja, maanteiden tiealueita, yksityispihoja ja yleisiä alueita, eli tavanomaisia omistajiensa tai haltijoidensa käytössä ja hoidossa olevia alueita.
Tällaisilta alueilta kurtturuusu tulee myös aktiivisesti hävittää. Vastuu hävittämisestä on esimerkiksi uimarannan omistavalla kunnalla, tai tieverkkoa hoitavalla väylävirastolla.
Kemppaisen mukaan voi olla hankalaa vetää rajaa siitä, millaisia tieosuuksia voidaan pitää aktiivisesti hoidettuina.
"Kansalaisten ei ole tarvetta alkaa patistelemaan väylävirastoja kurtturuusun poistoon", Kemppainen neuvoo.
Hän selittää kolmen vuoden siirtymäajan tarkoituksen olevan nimenomaan se, että voidaan selittää missä kurtturuusun torjunta on kannattavinta ja tehokkainta tehdä.
Jos kasvia havaitsee vaikkapa uimarannalla, voi siitä vinkata alueesta vastaavalle kunnan toimialalle. Omiin lapiotalkoisiin ei kannata ryhtyä.
Kemppainen kiittelee kansalaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta vieraslajien hävittämistä kohtaan. Laajamittaisempaan ruususotaan hän toivoo kuitenkin vielä malttia.
"Kurtturuusun poistamisessa täytyy tietää mitä tekee", Hän kertoo. "Laajamittaista hävittämistä täytyy suunnitella paremmin aina lajin tunnistamisesta lähtien."
Poistetut kurtturuusut tulee myös hävittää asianmukaisesti, ettei hyvää tarkoittaessaan tule vahingossa levittäneeksi lajia uusille alueille.
Lisätietoja:
Näin pääset eroon lupiinista ja kurtturuususta – edessä vuosien ponnistus (Julkaistu 19.06.)
Vieraslajiportaaliin pääset tästä:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

