Art deco on jäänytmelko tuntemattomaksi

Amos Andersonin taidemuseossa on parhaillaan esillä laaja katselmus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Art deco syntyi Ranskassa 1900-luvun alussa. Suomalaistaiteilijoita oli mukana vuoden 1908 Pariisin syyssalongin näyttelyssä. Pariisilainen kritiikki piti suomalaisten esityksiä vanhanaikaisina.

”Suomalaiset kokivat, että oli pakko ottaa kantaa Pariisissa esiintyviin suuntauksiin”, sanoo museonjohtaja Kai Kartio.

Tämän seurauksena viittaukset klassismiin ilmestyivät suomalaiseen taiteeseen lähes samanaikaisesti kuin ranskalaiseen. Näihin samankaltaisuuksiin ei ennen nyt esillä olevaa näyttelyä ole juurikaan kiinnitetty huomiota.

Näyttelyssä pääseekin vertailemaan Juho Rissasen, Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin art deco -henkisiä maalauksia heidän ranskalaisen esikuvansa Maurice Denis’n töihin.

Tunnettujen mestareitten ohella näyttelyyn on löytynyt myös sivummalle jääneitä art deco -kuvataiteilijoita, -keraamikkoja ja -muotoilijoita, kuten Eva Gyldén, Nikolai Kaario, Yrjö Ollila, Greta-Lisa Jäderholm-Snellman ja Arttu Brummer.

Heistä esimerkiksi turkulainen taidemaalari Nikolai Kaario on jäänyt melkein tuntemattomaksi.

Kuvanveistäjä Eva Gyldén puolestaan esittäytyy veistoksillaan ja omimmalla alueellaan, kameekoruilla.

Kuvanveisto ja maalaustaide, arkkitehtuuri, muotoilu, musiikki, teatteri ja tanssitaide olivat art decon aikakaudella vilkkaassa vuorovaikutuksessa. Näyttelyssä esitellään erityisesti teatterin ja tanssin vuoropuhelua kuvataiteiden kanssa.

Jos amerikkalaissyntyinen tanssitaiteilija Isadora Duncan innoitti Maurice Denis’tä, niin samankaltaista innoitusta on nähtävissä suomalaistaiteilijoiden ja valokuvaajien tulkinnoissa tanssija Maggie Gripenbergistä.

Art deco vaikutti voimakkaasti myös sisustustaiteeseen. Suomalaisen art deco -esineistön parhaimmistoa rinnastetaan näyttelyssä ranskalaiseen muotoiluun. Esimerkiksi Arttu Brummerin Atlas-pankille suunnittelemat huonekalut ovat prameudessaan hyvinkin Edouard Benedictuksen huonekalujen veroisia.

Amos Andersonin taidemuseo toimii vuonna 1913 rakennetussa talossa, joka art decon hengessä edustaa siirtymää jugendista uudesti tulkittuun klassismiin.

1920-luvulla Amos Anderson lisäsi taloonsa kappelin, joka heijastelee rakentamisajankohtanaan sekä Ranskassa että Suomessa voimistunutta kiinnostusta kirkkotaiteeseen.

Näyttelyssä kappeliin on tuotu art deco -kauden uskonnollista taidetta Juho Rissasen Bretagnelaismadonnan viitoittamana.

Näyttelyn kuraattorina on toiminut taidehistorioitsija Laura Gutman.

MAIKKI KULMALA

Art Deco ja taiteet. France-Finlande 1905–1935. Amos Andersonin

taidemuseo, Helsinki. 21.7. asti.

Avaa artikkelin PDF