Eläkeyhtiön asuntolääke: Velkavivun käytöstä pysyvää

Ilmarinen haluaa mahdollisuudesta käyttää velkavipua vuokra-asuntorakentamisessa pysyvää. Eläkeyhtiöiden väliaikaisen mahdollisuuden velkavivun käyttöön on uskottu vauhdittavan rakentamista. Ilmarisen sijoitusjohtajan Mikko Mursulan mukaan malli on tervetullut, mutta siitä pitäisi tehdä pysyvä.

"Kolme vuotta on pitkäjänteiden eläkesijoittajan kannalta liian lyhyt aika", Mursula sanoo.

Työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöt voivat vuoteen 2017 asti käyttää velkarahaa asuntojen rakentamiseen. Ongelmaksi voi tulla esimerkiksi se, että kaavoitusprosessit ovat niin pitkiä, ettei nyt liikkeelle laitettu hanke ehdi kolmessa vuodessa riittävän pitkälle.

Useista yrityksistä huolimatta kasvukeskusten, varsinkaan pääkaupunkiseudun, asuntopulaan ei ole onnistuttu löytämään lääkkeitä. Parhaillaan hallitusneuvotteluissa asumiseen ja pääkaupunkiseutuun liittyviä kysymyksiä käsitellään erillisessä työryhmässä. Työryhmää johtaa kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.).

Velkavivun ohella Ilmarinen listaa asuntolääkkeiksi normien purkamisen, kaavoituksen vauhdittamisen ja tyhjien toimistojen muuttamisen asuin käyttöön.

"Pääkaupunkiseudulla on miljoonaa neliötä tyhjää toimistotilaa, siinä on iso potentiaali asuntotuotannolla", Mursula arvioi.

Kuten monilla muillakin sijoittajilla, nollakorkoympäristössä Ilmarisen sijoitussalkussa kiinteistösijoitusten paino on kasvussa.

"Kiinteistöistä saa tasaista tuottoa yli ajan. Siksi ne ovat perusteltu osa salkkua", Mursula sanoo.

Kiinteistösijoitusten painopiste siirtyy aiempaa enemmän ulkomaisiin sijoituksiin. Keväällä yhtiö kertoi myyvänsä koko 16,1 prosentin omistuksensa asuntosijoitusyhtiö SATOssa ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle.

Onko eläkeyhtiöllä loppumassa usko Suomen talouden näkymiin? Mursula kiistää tämän. Hänen mukaansa muutosten taustalla on muun muassa Ilmarisen halu hajauttaa sijoituksiaan. Hänen mukaansa yhtiö kasvattaa myös jatkossa euromääräisesti panostuksiaan Suomen kiinteistömarkkinoilla.

"Vuokra-asuntorakentaminen kasvukeskuksiin, kuten pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle, kiinnostaa meitä myös jatkossa", Mursula arvioi.