Vuosittain pelastetaanpulasta tuhansia eläimiä
JYVÄSKYLÄ (MT)
Eläinpelastustehtäviä aiheuttavat eniten luonnonvaraiset linnut, ylipalomies Vesa Nurminen kirjoittaa uudessa turvalliseen eläinten pelastamiseen ohjaavassa kirjassa Eläinpelastus.
Helsingin pelastuslaitoksella Nurminen on jo parinkymmenen vuoden ajan erikoistunut eläinten pelastamiseen.
Palo- ja pelastustoimen valtakunnallisen raportointijärjestelmän Pronton mukaan Suomessa oli 2 090 eläinpelastustehtävää vuonna 2013. Nurminen arvioi määrän moninkertaiseksi, tilastointi ontuu.
Hyötyeläinten pelastustaidot alkavat heikentyä, koska pelastuslaitoksissa on yhä vähemmän eläinhoidon ammattilaisia. Vapaapalokuntiin on aina kuulunut myös eläintilojen isäntiä.
”Meni kymmenen vuotta, ennen kuin Pelastusopisto suostui aloittamaan eläinpelastajien koulutuksen”, Nurminen kertoo. Sen koulutuksen käyneet ovat jakaneet oppia muille.
Nautoja ja hevosia pelastavilla on suuri vaara jäädä eläimen telomaksi. Suureläinten pelastusvälineistöön kuuluu vetolevyjä, kiinnitysliinoja, veto- ja nostoliinoja sekä pujotusrautoja.
Pehmeästä paikasta pelastamiseen on olemassa ylipainelaitteita, joilla painavakin eläin on helpompi saada kuiville.
Pelastuslaitosten eläintehtävien ääripäissä voivat olla hiiri ja hirvi.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen vs. paloesimies Henrik Multanen on nostamassa jäistä 2–3 hirveä joka vuosi. Vanhan rouvan lemmikkihiiri on Multasen pelastamista pienin eläin.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella alkaa olla jo kalustoa eläinten pelastamiseen. Miehistö kaipaa koulutusta.
Reilu viikko sitten Lieksan navettapalosta saatiin noin 50 eläintä ulos, kuusi valitettavasti menehtyi.
Eläinsuojasta savu pitäisi saada mahdollisimman pian ulos, vasta sen jälkeen eläimet osaavat lähteä. Multasen mukaan vielä on paljon hankalia eläinsuojia, joista eläimet pitäisi evakuoida monen mutkan ja oven kautta.
Eläinpelastus-kirjan kustantanut Peltaco Oy aloitti vuonna 2011 hankkeen, jolla on kehitetty eläinten pelastajille uutta käyttökelpoisia kalustoa. Kuopiolaisyritys suunnitteli alan ammattilaisten kanssa noin 40 erilaista välinettä koti-, tuotanto- ja villieläinten pelastamiseen.
Välineitä voivat käyttää ammattipelastajien lisäksi maatilat, ravitallit, eläinlääkärit, eläinsuojeluyhdistysten kenttäväki, oppilaitokset, eläintarhat ja monet muut.
Yrityksen pelastautumishupulle Suomen palopäällystöliitto myönsi syyskuun alussa Paloturvallisuuden puolesta -merkin. Noin sata euroa maksava hupun Peltaco lupaa suojaavan ihmisen savu- ja myrkkykaasuilta vähintään puolen tunnin ajan.
Pelastuslaitosten välineiden on oltava kestäviä ja pestäviä. Esimerkiksi muoviset kissankuljetuslaatikot eivät kestä pelastuskäytössä, Nurminen muistutti.
Kirjaansa Nurminen luonnehtii välineiden käyttöoppaaksi. Pelastustyön oppii vain tekemällä.
”Nykyisin apua soitetaan herkemmin eläimelle kuin maassa makaavalle ihmiselle”, Nurminen sanoo. Periaate on, että kaikki hoidetaan mitä pystytään.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
