Pentti Sihvonen luuli, ettei enää löydä töitä: "Olen aina ollut huono pelaamaan netin kanssa"

Pentti Sihvonen kokoaa Kiinaan vietävää lastulevysahaa. Hän on viihtynyt uudessa työpaikassaan, joka on kolmas hänen 45-vuotisella urallaan. Kuva: Sanne Katainen

Rohkeus on paikan hakemisessa olennaista. ”Työntekijöitä on tullut ihan suoraan ovesta sisään kyselemään paikkaa. Kun henkilön tapaa kasvokkain, on se aivan eri asia kuin lukea hakemuksia ruudulta”, Juhani Niemi linjaa. 

Kirsi Naamanka on auttanut turvapaikanhakijaa, MS-tautia sairastavaa henkilöä ja iäkkäitä ammattilaisia löytämään työpaikat. Hän haastaa muitakin "kääntämään kaikki kivet" työvoimapulan ratkaisemiseksi. 

Kun asentaja Pentti Sihvonen oli 62-vuotiaana jäämässä työttömäksi, ei lähipiiri ollut uuden työpaikan suhteen toiveikas.

"Se oli sellainen yleinen mielipide, ettei töitä saa. Pallottelin sitten vähän aikaa kotona, mutta ei se ollut mun juttu. Tuntui että jotain haluan vielä tehdä, muuten tippuu yhteiskunnan rattailta pois."

Työnhaussa mietitytti lähinnä tietokoneen käyttö.

"Olen aina huono pelaamaan netin kanssa."

"Ihan turha siihen on käyttää aikaa", Kilta Henkilöstöpalvelun toimitusjohtaja Kirsi Naamanka linjaa.

"Meille voi soittaa ja me teemme hakemuksen. Näissä töissä kokemus ja kädentaidot ovat paljon tietokoneen käyttöä tärkeämpiä."

Naamanka pystyi lupaamaan Sihvoselle heti hänet tavattuaan töitä, niin pitkä ja monipuolinen tämän työkokemus on. Pian työpaikan sijaintikin selvisi ja Sihvonen aloitti Padasjoen Metalli Oy:ssä.

"Muitakin tarjouksia tuli, mutta ne paikat jäivät nyt näkemättä", Sihvonen kertoo.

Hänellä on Lahdesta Padasjoelle yli 50 kilometrin työmatka, mikä vähän mietityttää. Eläkkeelle olisi mahdollista jäädä joulukuussa, mutta toimitusjohtaja Juhani Niemi ei halua kuullakaan asiasta.

"Ensi vuoden puolella voimme miettiä töiden tekemistä Lahden yksikössä. Sitten ei ole niin pitkää työmatkaa."

Naamangan mielestä eläkeikäisten aktivoiminen on tärkeää paitsi työntekijöinä, myös työyhteisöjen tukipylväinä.

"He voivat siirtää hienoa ammattitaitoaan nuoremmille. Jos vaikkapa iäkkään hitsaajan fysiikka ei enää kestä varsinaista työtä, hän on kuitenkin kouluttajana hirveän arvokas."

Padasjoen metallin tuotannosta 80 prosenttia päätyy vientiin. Työntekijöistä on ollut pulaa jo pitkään ja yritys on työllistää muitakin iäkkäämpiä ammattilaisia.

"Vanhin työntekijämme oli 70-vuotias, hänet rekrytoitiin 65-vuotiaana. Meillä on myös 64-vuotias tekijä, joka tekee töitä tarpeen mukaan. Tällä hetkellä Padasjoelta ei ole yhtään nuorta ammatti-koulussa, tarjoaisimme hänelle heti harjoittelupaikan ja kesätyön jos olisi", Niemi kertoo.

Hän tekee mielellään yhteistyötä ammattikoulujen ja peruskoulujen kanssa. Yläkoululaisille olisi tarjolla tet-paikkoja.

"Mediankin pitäisi ottaa tämä asia esiin: metallialan yrityksissä todella riittää työtä. TE-toimistoista ei juuri ole työvoiman etsimisessä apua. Niiden työntekijät eivät tapaa työnhakijoita tarpeeksi, jolloin kuljettajan paikkaa voidaan ohjata hakemaan henkilö, jolla ei ole edes ajokorttia."

Naamangan mukaan ainoa metallimiehen työllistymisen este on asenne.

"Tietysti on myös elämänhallintaongelmia ja terveydellisiä syitä. Suomalaiset ovat aika laiskoja muuttamaan työpaikan perässä, mutta totuus on, ettei teollisuuden työpaikkoja harvoin on kaupunkien keskustassa."

"Se mikä muualla tuotetaan, se Helsingissä tuhlataan", Niemi veistelee. "Tuntuu, että pieneltä paikkakunnalta on helpompi ajaa sama matka kaupunkiin kuin toisin päin. Palkat ovat kuitenkin samat kaikkialla."

Nuorten työllistymisessä ongelmina ovat heikot matematiikan taidot ja ajokortin ja auton puuttuminen. Metalliala mielletään myös helposti miehiseksi, vaikka fyysinen voima ei enää ratkaise.

"Naisia on ollut vaihtelevasti esimerkiksi hitsareina. Suurin este heidän palkkaamiselleen on perusteeton mielikuva alasta, esimerkiksi rekkakuskeina on jo paljon naisia, ei tämä työ ole yhtään sitä miehisempää", Niemi painottaa.

Kielistä englanti tai suomi on osattava jo työturvallisuudenkin takia.

Työntekijöiden saamiseksi on kehitetty monia ratkaisuja. Edullisia asuntoja on kunnassa paljon tarjolla, vuokrataso on noin 200 euroa kuukaudessa. Lisäksi kunta on luvannut tarjota ilmaisen asunnon kahdeksi kuukaudeksi paikkakunnalle muuttavalle.

Joustavuutta löytyy myös työajoissa, mutta osa-aikatyö ei ole yritykselle yhtä hyvä ratkaisu kuin sesonkityö.

"Meillä on esimerkiksi töissä yksi viljelijä, joka täydentää maa- ja metsätaloudesta saatavia tuloja tekemällä hommia meillä. Hänen kanssaan olemme tehneet nollatuntisopimuksen. Jotkut tekevät tunteja sisään ja pitävät sitten pidempää pätkää vapaana", Niemi kertoo.

”On tärkeää, että työyhteisössä on kiva olla jäsenenä. Rakennamme tässä yrityksessä yhdessä parempaa yhteiskuntaa.”