Näin Luontopaneeli ratkaisisi ympäristöongelmat Suomessa: Luontolaki, haittavero, terveys-ohjelma...

Luontokato, ilmastonmuutos, vedenlaatu, ruokaturva ja terveys muodostavat palapelin, joka on ratkaistava yhtenä kokonaisuutena.  Kuva: Kuva viestimedian arkistosta.

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut kaksi laajaa arviointiraporttia, joiden mukaan nykyisissä politiikkatoimissa ei huomioida riittävästi, että luontokato, ilmastonmuutos, vedenlaatu, ruokaturva ja terveys ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa.

Ongelmat ruokkivat toisiaan ja riskit kasaantuvat.

Yksi esimerkki toisiaan vastaan sotivista päätöksistä on ympäristölle haitallisten tukien myöntäminen, kun samaan aikaan ympäristöhaittoja pyritään hillitsemään monin toimin.

Suomen ympäristökeskuksen viimevuotisen raportin mukaan keskeisin ympäristölle haitallinen verotuki on puupolttoaineiden verottomuus.

Suomen Luontopaneeli julkaisi mietinnön, jossa pureudutaan kestävyysmurroksen esteisiin Suomessa. Sen mukaan politiikan tulee olla osallistavaa, oikeudenmukaista ja hallinnonalat läpileikkaavaa.

Kaiken päätöksenteon taustalla on nähtävä luonnon monimuotoisuuden kytkös hyvinvointiin. Alkuperäiskansojen oikeudet on tunnustettava, kuten myös turvattava tulevien sukupolvien oikeus elinvoimaiseen ympäristöön.

Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä muiden ministeriöiden pitäisi tehdä tiivistä yhteistyötä luonnonvarojen käytön ja luonnonsuojelun suunnittelussa.

Kansallinen metsästrategia tulisi yhdistää luonnon monimuotoisuusstrategiaan.

Luontopaneelin raportin vanavedessä ympäristöjärjestö WWF nosti esiin ojituksen esimerkkinä ilmiöiden keskinäisestä riippuvuudesta.

”Puun tuotannon lisäämisen nimissä tehdyt ojitukset ovat rehevöittäneet ja tummentaneet vesistöjä, heikentäneet suon kykyä pidättää tulvavesiä, pienentäneet soista riippuvaisten riistalintujen populaatioita ja marjasatoja sekä supistaneet suon hiilivarastoja. Soiden ennallistaminen puolestaan tuottaa lukuisia toisiinsa kytköksissä olevia hyötyjä”, WWF kirjoittaa tiedotteessaan.

Luontopaneeli patistaa säätämään luontolain ohjaamaan maankäyttöä ja luvitusta, jotta luontohaitat vältetään ja viime kädessä hyvitetään.

Vapaaehtoinen hiili- ja luonnonarvokauppa on puskettava käyntiin.

Yritykset olisi tarpeen velvoittaa raportoimaan toimintansa kestävyydestä. Haitallisista ilmasto- ja luontotoimista voisi ropsahtaa haittavero.

Luontopaneelin mukaan valtion tuet on suunnattava luonnon ja ihmisen hyvinvointia parantaviin hankkeisiin ja luontoa vahingoittavat tuet pitäisi lakkauttaa.

Luontokato ei pysähdy ilman merkittävää lisäsuojelua. Luontopaneeli kirittää maakuntia suunnittelemaan, miten 30 prosentin suojelualueiden peitto toteutetaan.

Kustannustehokasta suojelua on antaa heikennettyjen alueiden elpyä luonnontilaisiksi.

Mietinnön mukaan valuma-alueiden suunnittelu olisi saatava osaksi vesienhoitosuunnitelmia ja kehitettävä metsien käyttöön vastaava väline maisematason suunnitteluun.

Lisäksi vesiensuojelun tavoitteista olisi tehtävä sitovia kaikissa maankäyttömuodoissa.

Luontopaneeli suosittelee perustamaan kansallisen luontoterveys-ohjelman, joka tukee terveyttä ja uudistavaa ruoantuotantoa.

Ympäristölle haitalliset maa- ja metsätaloustuet on tunnistettava ja suunnattava toisin. Keskeinen askel on kasvisruoan tuotannon edistäminen.

Kuluttajille on tehtävä näkyväksi, millaisia luontohaittoja kulutuksesta, viennistä ja tuonnista aiheutuu ulkomaille.

Vihreiden valintojen tekemistä auttaisi, jos tuotteiden ekologisen jalanjäljen tutkailu olisi yhtä helppoa kuin hintojen vertailu.