Luontopaneeli listaa keinot, joilla yritykset valjastetaan luontotekoihin: Tarvitaan sääntelyä, veroja ja kannustimia

Yritykset voivat hyvittää aiheuttamaansa luontohaittaa esimerkiksi rahoittamalla ennallistamistöitä.  Kuva: Kai Tirkkonen

Yritysten luontohaittojen hillintä on välttämätöntä luontokadon pysäyttämiseksi. Asiaa korostaa hallitustenvälisen luontopaneelin (Ipbes) tuore raportti.

Luonnon köyhtyminen heikentää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia, sillä kaikki alkutuotanto on riippuvaista toimivista ekosysteemeistä. Ilman puhdasta vettä ja ilmaa ei elä kukaan.

Kansainvälisen raportin pohjalta Suomen Luontopaneeli antaa suosituksensa päättäjille yritysten luontotoimien vauhdittamiseksi. Tarvitaan ainakin uudenlaista sääntelyä, rahoitusta ja luonto-osaamisen kehittämistä.

Ensimmäinen askel on, että yritykset selvittävät omat luontovaikutuksensa, jotka voivat olla sekä haitallisia että hyödyllisiä. Arviointiin on kehitetty Suomessa työkalu.

Monet toimialat ja kaupungit ovat jo laatineetkin monimuotoisuustiekarttoja luontotoimien pohjaksi.

Luontopaneeli vaatii päättäjiä säätämään luontolain, joka loisi raamit yritysten luontotoimille. Nyt yrityksiin kohdistuva sääntely on hajanaista ja ristiriitaista.

”Se velvoittaisi luontohaittojen välttämiseen, lieventämiseen ja väistämättömien haittojen kompensointiin”, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho sanoo.

Tähän mennessä yritysten luonnolle aiheuttamia haittoja ei ole juuri hinnoiteltu. Tilanne ei kannusta yrityksiä muuttamaan luonnolle vahingollista toimintaansa.

Yritykset saataisiin korvaaman aiheuttamansa haitat esimerkiksi luontohaittamaksulla, maankäytönmuutosmaksulla tai pakollisella ekologisella kompensoinnilla. Lisäksi yrityksiltä pitäisi vaatia kirjanpitoa luontovaikutuksista, jotka ulottuvat arvoketjujen kautta usein ulkomaillekin.

Rahoitusalan toimijoiden puolestaan pitäisi vaatia yrityksiltä luontovaikutusten arviointia ja luontoriskien tunnistamista. Rahoituksen hinnoittelu, korot ja ehdot tulisi suunnata niin, että ne kannustavat luontoa vahvistaviin toimiin ja tekevät luonnon heikentämisestä taloudellisesti kannattamatonta.

”Ilman puuttumista jatkuvien luontohaittojen syntymiseen merkittävätkään suojelu- ja ennallistamistoimet eivät riitä kääntämään Suomen luonnon tilaa elpyväksi. Aiheuttaja maksaa -periaate kannustaa etsimään vähiten haittoja aiheuttavia ratkaisuja”, Kotiaho painottaa.

Luontopaneelin mukaan luonnolle haitalliset tuet tulisi lakkauttaa tai kohdentaa ympäristön tilan parantamiseen. Tämän Suomi on sitoutunut tekemään vuoteen 2030 mennessä allekirjoitettuaan YK:n luontokokouksen päätöslauselman.

”Luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen tulisi nykyistä suoremmin olla mukana esimerkiksi maa- ja metsätalouden tukien saamisen edellytyksissä”, Kotiaho selventää.

Uudistavaan maa- ja metsätalouteen, luontoa kunnioittavaan matkailuun, luonnonarvokauppaan ja teknologisiin ratkaisuihin avautuu merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.