Itse poimitut mustikanvarvut viimeistelevät kukkakauppiaan kimpun
Kukkien kieli on hyvin samanlainen kaikkialla maailmassa, sanoo Kukkakauppiasliiton puheenjohtaja Jouni Seppänen. Kukat voivat olla tunteiden tulkkeja, sisustuksen elementtejä tai arkkitehtuurin yksityiskohtia. Lauri Salminen Kuva: Viestilehtien arkistoKesäaamuna neljän aikaan Kirkkonummella voi metsässä kulkiessaan tavata mustikanvarpuja poimivan miehen. Kukkakauppiasliiton puheenjohtaja Jouni Seppänen siinä kerää mailtaan kotimaista vihreää myymäläänsä Helsingissä.
”Asiakkaita kiinnostavat enenevässä määrin kukkien alkuperä sekä tuotantomaa että -tapa. Alamme on tilanteessa, jossa käytettäviä materiaaleja ostaessa pitää miettiä, mikä on sekä yrittäjän että asiakkaan arvojen mukaista.”
Seppänen näkee, että ammattilaiskukkakauppa eriytyy. Osa yrittäjistä ottaa myyntivaltikseen alkuperän, eettisyyden, kierrätyksen ja luonnonvarojen säästämisen.
Hän kannustaa kukkakauppiaita muuttamaan ajattelutapaansa ja suhtautumistaan.
”Mikään design ei vaadi eteläamerikkalaista vihreää.”
Lähellä tuotettua on kukkakaupoissa suosittu mahdollisuuksien mukaan tähänkin asti yksinkertaisesti siksi, että tämä on suomalaista yrittäjyyttä, Seppänen painottaa.
On olemassa kukkia, joiden kasvattaminen Suomessa talvella kasvihuoneissa on kallista ja luonnonvaroja kuluttavaa. Eräs esimerkki on leikkoruusut.
Kotimainen leikkoruusuala kuihtuu kuihtumistaan. Esimerkiksi Ruotsissa leikkoruusun tuottajia on jäljellä enää kaksi.
Harvassa ammatissa saa seurata niin läheltä koko ihmisen elämän iloineen ja suruineen kuin kukkakauppiaana.
Tämä korostuu erityisesti maaseudulla ja pienissä kaupungeissa, Seppänen sanoo.
Kukkakauppoja saattaa olla vain yksi, jota sama perhe on pitänyt sukupolvien ajan. Usein samassa yhteydessä on hautaustoimisto. Yrittäjä tuntee asiakkaansa, heidän perheensä ja perinteensä.
Maaseudulla asiakkaat ovat uskollisempia kuin kaupungissa, missä kilpailua on paljon enemmän.
Maaseudulla juhliin hankitaan kukkia isoja kaupunkeja enemmän. Syynä saattavat olla perinteet, jotka maaseudulla muuttuvat verkkaisemmin kuin kaupungin vilinässä.
Hämmästyttävää on, että esimerkiksi pääsiäiskukkia myydään maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa. Selitys on kovin luonnollinen: mökeilleen ja sukuloimaan matkustaneet kaupunkilaiset tekevät kukkaostokset vasta määränpäässä.
Kukkakauppiasliiton eräs tärkeä tehtävä on kautta vuosien ollut kuluttajien valistaminen.
”Haluamme tuoda esiin ammattiosaamistamme, joka on asiakkaiden käytettävissä”, Seppänen sanoo.
”Kukka on myönteinen asia. Sen voi antaa kenelle vain, ja se sopii kaikkiin tilanteisiin. Haluamme laajentaa kukkien käyttöä ja käyttötarkoitusta. Kukkia voi ostaa ilman erityistä syytä.”
Kukkien käyttöön vaikuttavat vahvasti uskonto ja perinteet. Luterilaisessa Suomessa suuret kukkajuhlat ovat juuriltaan kristillisiä: joulu, pääsiäinen, konfirmaatio, häät ja hautajaiset.
Seppänen ei pidä vähittäiskaupan kukkamyyntiä tai mitään muutakaan kukkien kauppaamista ammattilaiskukkakaupan uhkana. Päinvastoin.
Kaikki, mikä saa ihmiset ostamaan lisää kukkia, edistää myös ammattikukkakauppojen menestymistä.
”Kukkamarkkinat jaetaan joka aamu uudestaan.”
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
