Lipeöinti kiinnostaisi seosrehun käyttäjiä

Lipeää ei Suomessa ole hyväksytty rehun lisäaineeksi karjalle. Kuva: Pentti Vänskä

Lipeän käyttäminen rehustuksessa on esimerkki siitä, miten samaa asetusta tulkitaan EU:n sisällä eri maissa eri tavoin. Lipeää ei ole hyväksytty rehun lisäaineeksi karjalle, joten sillä ei Suomessa voi käsitellä viljaa karjalle.

Osassa EU-maista asetusta kierretään katsomalla lipeä pötsisuojauksen apuaineeksi. Silloin sitä ei tarvitse hyväksyttää lisäaineeksi eikä mainita lisäainerekisterissä.

Pötsisuojaus merkitsee, että pötsin sijaan osa viljan tärkkelyksestä sulaa vasta ohutsuolessa. Juuri sitä lipeän käytöllä tavoitellaan. Sulamista halutaan siirtää ohutsuoleen, missä energian hyväksikäyttö on tehokkaampaa kuin pötsissä. Näin on todettu tapahtuvan etenkin vehnällä.

Iisalmelainen maidontuottaja Perttu Sirviö siirtyi 90 lehmän karjassaan seosrehuruokintaan kuusi vuotta sitten.

Silloin nousivat esiin myös lipeän mahdollisuudet. "Välillä sitä on mietitty, mutta törmätty sitten Eviran linjaan asiassa", Sirviö kertoo.

Häntä kiinnostaisi etenkin vehnän käytön mahdollistaminen lipeöimällä. "Se on lehmille aika raaka vilja syöttää puhtaana."

Tilalla on suunnitelmissa siirtyä kostean viljan käyttöön appeessa. Myös siihen lipeöinti olisi vaihtoehto.

"Kun samassa EU:ssa ollaan ja sanotaan, että ehdot ovat kaikille samat, niin toivoisi, että ne olisivat samat myös käytännössä. Eikö käyttöä voitaisi vapauttaa niin, että olisimme samalla viivalla muiden maiden tuottajien kanssa? On kohtuutonta, että yksi keino on pois valikoimasta."

Britanniassa ja Irlannissa lipeöinti on avoimesti käytössä. Lipeää käytetään sekä appeeseen käytettävän kuivan viljan esikäsittelyssä että puintikosteaviljan säilönnässä. Se voi helpottaa sadonkorjuukiireitä ja säästää jauhatukselta.

Käytön puolesta puhuu vahvasti esimerkiksi seosrehuvaunuja valmistava Keenan system. Merkkiä Suomessa myyvä Juha Alatalo törmääkin usein muissa maissa hämmennykseen siitä, ettei lipeöintiä voi Suomessa käyttää. Hänen mukaansa asiasta kysytään Suomessakin usein, ja kiinnostusta siihen olisi paljon.

MT:n haastattelemien professorien mukaan suomalaiset tuottajat eivät ole menettäneet lipeässä merkittävää hyötyä vaarallisen aineen käsittelyn huomioon ottaen.

Lipeöinnin vaikutuksia ei ole tutkittu Suomessa, mutta ruotsalaisessa tutkimuksessa lypsylehmien maidon valkuaistuotos aleni hieman, eikä kokonaissulavuudessa ollut eroja.

Suomea EU:n rehukomiteassa edustava erityisasiantuntija Eeva Saarisalo Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että lipeän käyttö on ollut esillä komiteassa, mutta lopullista johtopäätöstä ei ole vielä saatu.

Hän pitää aiheellisena nostaa asiaa uudelleen esiin komiteassa. "Pitäisi saada ajankohtainen yhteinen kanta luokittelusta lisäaineeksi tai apuaineeksi."

Evira muistuttaa, että lipeään liittyy työturvallisuusriski, sekä riski tukimenetyksistä jos havaitaan, että tila on käyttänyt lisäainetta, jota ei ole hyväksytty kyseiseen tarkoitukseen.