Viimeiset kahdeksan vuotta lienevät historian lämpimimpiä – merenpinnan nousu tuplaantunut 1990-luvulta ja jäätiköt jatkavat sulamista

Kuivuus aiheutti kesällä maastopaloja Eurooppaan. Kuva Suomesta. Kuva: Sanne Katainen

Viimeiset kahdeksan vuotta vaikuttavat olleen mittaushistorian kahdeksan lämpimintä, Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoo raportissaan.

Ilmastonmuutoksesta kertovat merkit ja sen vaikutukset ovat hälyttäviä: Merenpinnan nousu on tuplaantunut vuodesta 1993 ja on noussut jo lähes senttimetrin vuodesta 2020. 10 prosenttia viimeisen 30 vuoden aikana mitatusta merenpinnan noususta on tapahtunut viimeisen 2,5 vuoden aikana.

Alppien jäätiköt sulivat kuluvan vuoden aikana ennätyksellisen paljon. Grönlannin jääpeite pieneni 26. vuonna peräjälkeen. Maassa satoi vettä lumen sijaan ensimmäistä kertaa syyskuun aikana.

WMO arvioi, että vuoden 2022 lämpötila tulee olemaan 1,15 celsiusastetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Kansainvälinen tavoite on saada maapallon lämpeneminen rajattua 1,5 asteeseen.

Vuosien 2013–2022 lämpötila on keskimäärin ollut 1,14 celsiusastetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Vuosien 2011–2020 keskilämpötila oli 1,09 astetta korkeampi, joten lämpeneminen näyttää jatkuvan.

Valtamerien lämpöennätys mitattiin vuonna 2020 ja merten lämpeneminen on ollut erityisen korkeaa viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuodesta 2022 tuskin tulee historian kuumin, sillä La Niña -ilmiö on viilentänyt ilmastoa. La Niña voimistaa meriveden kumpuamista Etelä-Amerikan länsipuolella, mikä saa kylmän meriveden nousemaan syvemmistä kerroksista pintaan laajoilla alueilla, Foreca kertoo. Idästä saapuva ilmavirta levittää viileää pintavettä kohti länttä päiväntasaajan seudulla.

La Niña -ilmiön seurauksena vuosi 2022 jää kenties mittaushistorian viidenneksi tai kuudenneksi lämpimimmäksi. WMO:n mukaan on vain ajan kysymys, milloin seuraava vuosi on jälleen historian kuumin.

Vaikka vuosi 2022 ei ole mittaushistorian kuumin, se on rikkonut kansallisia ennätyksiä ympäri maailmaa, YK kertoo.

”Ennätyksiä rikkovia helleaaltoja on havaittu Kiinassa, Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa”, WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas sanoo YK:n tiedotteessa.

”Pitkään kestänyt kuivuus Afrikan sarvessa lähentelee humanitaarista katastrofia.”

Intia ja Pakistan kärsivät keväällä korventavista helteistä. Kiinaa kohtasi mittaushistorian pisin hellejakso, jota seurasi maan toiseksi kuivin kesä.

Argentiinassa, Boliviassa, Chilessä, Paraguayssa ja Uruguayssa mitattiin paikoittan lämpöennätyksiä marras- ja joulukuun helleaaltojen aikana.

Kesällä suuri osa Eurooppaa kärsi tukalasta helteestä. Isossa Britanniassa mitattiin heinäkuussa uusi lämpöennätys, kun elohopea kipusi ensimmäistä kertaa yli 40 asteeseen.