Sienestämisellä voi tienata myös rahaa

Parikkalalaiset Sirpa ja Reino Kiviaho toivat tiistaina Dalla Vallen Etelä-Karjalan ostopisteelle 11 kiloa haaparouskuja ja 6 kiloa kantarelleja. Kuva: Mikko Makkonen

Kun tunnistaa sienen kuuluvan tattien sukuun ja erottaa pahanmakuisen sappitatin muista tateista, voi tatteja kerätä huoletta. Kuvassa herkkutatti, jonka erottaa muista tateista parhaiten jalan yläosassa olevan hennon, valkoisen verkkokuvion perusteella. Kuva: Mikko Makkonen

Viileän kesän vuoksi sienisesonki on myöhässä, kertoo Dalla Valle Oy:n toimitusjohtaja ja "tattikeisarinakin" tunnettu Loreno Dalla Valle.

Hän on pyörittänyt sienibisnestä 80-luvulta saakka. Yritys ostaa sienistä herkkutattia, kantarellia, haaparouskua ja mustatorvisientä. Herkkutatti viedään Italiaan, muut myydään kotimaan markkinoille.

Dalla Vallen mukaan kaikkien neljän sienilajin sesonki alkaa olla parhaimmillaan.

Sienten aatelisen eli herkkutatin osalta syksy näyttää lupaavalta.

"Herkkutattia saadaan varmaan koko syyskuu. Ainakin sääennusteiden suhteen vaikuttaisi siltä, että voi tulla hyvä tattivuosi. Mutta tässä vaiheessa on tietysti vaikeaa vielä ennustaa", Dalla Valle sanoo.

Tähän mennessä sienisato on hänen mukaansa ollut tavanomainen.

Dalla Valle Oy järjestää eri puolilla Suomea keräyspisteitä, jonne voi tuoda itse keräämiään sieniä.

Sienistä maksettava hinta vaihtelee alueittain ja laadun mukaan. Ensimmäisen luokan tatista maksettava kilohinta on 3,5–4 euroa. Kantarellista ja mustatorvisienestä maksetaan yleensä 5 euroa kilolta ja haaparouskusta euron kilolta.

Kerääjistä on Dalla Vallen mukaan iso pula.

"Eläkeläiset ovat paras joukko, joka on ollut mukana, mutta heitä jää joka vuosi pois. Nuoriso ei lähde metsään."

Loma-aikaan on hänen mukaansa hieman parempi tilanne, mutta tänä vuonna lomat ja sienisadot eivät osuneet yhteen. "Lomat on jo pidetty nyt, kun satoa alkaa olla."

Tänä vuonna kosteutta on riittänyt ja ollut tasaisen viileää, mikä on monelle sienelle otollista, suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Helsingin yliopistolta kertoo.

"Sienikausi on vasta kunnolla alkamassa. Sieniä on nyt jo hyvin ja saattaa se tästä vielä vähän runsastuakin. Jatko riippuu paljon säistä."

Von Bonsdorff kannustaa aloittelevia sienestäjiä menemään sienimetsälle sieniä jo tuntevan henkilön kanssa.

Aloittelijalle hyviä sienilajeja ovat muun muassa rusko- ja vaaleaorakkaat.

"Ne ovat helposti tunnistettavia, satoisia ja hyvän makuisia. Orakkaat sisältävät useita lajeja, mutta ne kaikki ovat hyviä ruokasieniä."

Lisäksi erilaiset vahverot, mustatorvisieni ja tatit ryhmänä ovat von Bonsdorffin mukaan suhteellisen helppoja.

Kaikissa sienissä lajitason tunnistus ei ole välttämätöntä, vaan sieniryhmän tunnistus voi riittää. Esimerkiksi tatit ja rouskut ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Tattien suvussa myrkyllisiä lajeja ei ole, mutta yksi laji on pahanmakuinen. Kun oppii tunnistamaan tatit ryhmänä ja erottaa pahanmakuisen sappitatin, voi tatteja kerätä huoletta, vaikka ei aivan jokaisen tatin lajia tunnistaisi.

Rouskuissa riittää, kun oppii tunnistamaan valkoista maitiaisnestettä tihkuvat rouskut – ne ovat aina hyviä ruokasieniä. "Rouskujen kohdalla tulee kuitenkin muistaa, että ne pitää aina esikäsitellä eli keittää", von Bonsdorff sanoo.

Kokeneemmille sienestäjille hän suosittelee tutustumista esimerkiksi koivunkantosieneen ja kuusilahokkaan.

Von Bonsdorff kannustaa opettelemaan joka syksy muutaman uuden sienilajin. "Näin on joka vuosi useampi sienilaji hyödynnettävissä."

Erittäin myrkyllisiä sieniä on Suomessa vain viitisen kappaletta. Suurin osa lievistä sienimyrkytyksistäkin tulee von Bonsdorffin mukaan siitä, että on syöty pilaantuneita sieniä.

"Kuitenkaan mitään sieniä ei tulisi syödä, jos on yhtään epävarma, onko tunnistanut sen", hän muistuttaa.