Valkoposkihanhien karkottamiseen myönnetty lupia 57 tilalle Itä-Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon
Voimassa on myös 379 tilalle viime vuonna myönnetyt poikkeusluvat.
Kevätmuuton aikana valkoposkihanhia saa karkottaa vain muulla tavoin pelottelemalla kuin ampumalla. Kuva: Lari LievonenVarsinais-Suomen elykeskus tiedotti perjantain, että poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen on myönnetty 57 tilalle. Ne sijaitsevat itäisellä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa.
Ennestään voimassa on koko maassa 379 tilalle viime vuoden aikana myönnetyt poikkeusluvat.
Syysmuuton aikana hanhia voi karkottamismielessä myös pelotteeksi ampua. Kevätmuuton aikana valkoposkihanhia saa kuitenkin karkottaa vain menetelmillä, jotka eivät laajasti häiritse muun lintulajiston pesintää ja levähtämistä muuton aikana.
Yhteensä nyt annetuilla päätöksillä luvitettiin tulevalle syysmuuttokaudelle ammuttaviksi hakijoiden tiloilta 2 745 valkoposkihanhea.
Lupia hanhien ampumiseen on haettu erittäin suuria määriä. Ylitarkastaja Matleena Louhisalmi Varsinais-Suomen elykeskuksesta huomauttaa, että viime ja tämän vuoden poikkeusluvissa annettujen lintujen määrä ylittää yhteen laskien koko arktisen valkoposkihanhikannan koon.
"Karkotuslupia on haettu niin laajoille alueille, että ampuminen ja äänipelotteiden sekä koirien käyttö ilman tarkempaa suunnittelua vaikuttaisi laajalla alueella lintujen pesintään ja muidenkin kuin valkoposkihanhien muuttolevähtämismahdollisuuksiin", Louhisalmi toteaa tiedotteessa.
Elykeskuksessa arvioidaan, että nyt haetuista karkotustoimista aiheutuisi lintujen häirintää niiden lisääntymisen kannalta keskeisenä aikana suurella osalla Itä- ja Kaakkois-Suomen peltoympäristöjä.
Elykeskuksen tiedotteessa painotetaankin, että valkoposkihanhien aiheuttamien satovahinkojen estäminen ei ratkea pelkillä poikkeusluvilla. Tarvitaan myös hanhipeltoja, karkotustoimien ja niiden organisoinnin kehittämistä sekä tutkimusta valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä.
Myös ampumista ja sen vaikutuksia on tarpeen tutkia. Syysmuuton aikana tulisi selvittää muun muassa kuinka usein ampumista pitäisi tehdä, jotta karkotusvaikutus yhdessä muiden eri toimenpiteiden kanssa olisi mahdollisimman kustannustehokasta ja kuinka se aiheuttaisi vähiten häiriötä muille linnuille.
Luonnonvarakeskus on poikkeusten käsittelyn yhteydessä antanut lausunnon, jossa esitetään, että vahinkojen torjuntaa tulisi kehittää ja toteuttaa yksittäisten viljelijöiden sijaan pienyrittäjyyteen perustuvana karkotuspalveluna.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
