Tutkimus: Syntymävuodenaika vaikuttaa astman ja allergisen nuhan kehittymiseen

Tutkijat arvelevat, että syntymävuodenajan yhteyteen hengitysteiden allergioihin ja niihin liittyviin sairauksiin voi vaikuttaa vuodenaikojen vaihtelu valon määrässä, D-vitamiinin aineenvaihdunnassa, kasvillisuudessa ja ilmansaasteissa. Kuva: Sanne Katainen

Syksyllä tai talvella syntyminen on yhteydessä astmaan ja allergiseen nuhaan Suomessa, osoittaa Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteistyössä tekemä tutkimus.

Kesällä syntyneillä astmaa ja allergista nuhaa ilmeni vähiten.

”Kun kesä otettiin vertailukaudeksi, havaittiin, että mihin tahansa muuhun vuodenaikaan syntyminen oli merkittävästi yhteydessä allergiseen nuhaan, ja syksyllä tai talvella syntyminen oli yhteydessä astmaan”, kertoo Itä-Suomen yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Sanna Salmi tiedotteessa.

Syksyllä tai talvella syntyminen on yhteydessä astmaan ja allergiseen nuhaan Suomessa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Astmaa sairastavien osuus talvella syntyneiden ryhmässä oli 43,1 prosenttia, keväällä syntyneiden ryhmässä 42,1, kesällä syntyneiden ryhmässä 41,1 ja syksyllä syntyneiden ryhmässä 42,7 prosenttia.

Allergista nuhaa sairastavien osuus talvella syntyneiden ryhmässä oli 12,6 prosenttia, keväällä syntyneiden ryhmässä 12,0, kesällä syntyneiden ryhmässä 10,7 ja syksyllä syntyneiden ryhmässä 12,1 prosenttia.

Tutkijat arvelevat, että syntymävuodenajan yhteyteen hengitysteiden allergioihin ja niihin liittyviin sairauksiin voi vaikuttaa vuodenaikojen vaihtelu valon määrässä, D-vitamiinin aineenvaihdunnassa, kasvillisuudessa ja ilmansaasteissa, jotka vaikuttavat allergeenisuuteen ja immunologisiin vasteisiin sekä allergisen nuhan riskiin.

Tutkimusryhmä osoitti jo aiemmassa väestöpohjaisessa tutkimuksessaan, että Suomessa talvella tai keväällä syntyneillä on suurempi riski sairastua aikuisiän astmaan.

Tutkimus on julkaistu Clinical and Translational Allergy-lehdessä.