DNA:n myynti Norjaan tuo maakuntien teleyhtiöille miljoonia euroja – saavatko omistajat valokuituyhteyksiä vai osinkoja?

Raaseporilainen Ulrika Holmberg My-koirineen seurasi tiistaina, kun Matias (oik.) ja Anton Vuorio asensivat Karjaan Puhelimen kuituliittymää hänen omakotitaloonsa. Kuva: Henrik Ekblom

Kuva: Jukka Pasonen

Paikalliset teleyhtiöt ovat saaneet yhteensä yli 20 miljoonan euron ylimääräiset tulot DNA:n osakkeiden myynnistä.

Norjalainen Telenor osti keväällä enemmistön teleoperaattori DNA:n osakkeista 1,5 miljardilla eurolla. Sen jälkeen norjalaisyhtiö on lunastanut vähemmistöosakkailta suurimman osan lopuistakin DNA:n osakkeista.

DNA:n suurimpia suomalaisomistajia olivat entisistä teleyhtiöistä muodostuneet sijoitusyhtiöt, näistä suurimpina Finda ja PHP Holding.

DNA:n vähemmistöomistajina oli edelleen paikallisesti toimivia teleyrityksiä. Niiden omistajat päättävät, maksetaanko DNA:n osakkeista saaduilla varoilla osinkoa omistajille vai käytetäänkö voitot esimerkiksi valokuituverkon rakentamiseen.

Paikallisilla teleyhtiöillä on yleensä tuhansia yksityishenkilöitä omistajina, sillä yhtiöiden rahoitus perustui pitkään siihen, että puhelimen hankkimisen yhteydessä ostettiin puhelinosake.

Valokuituinvestointina reilun 20 miljoonan summa olisi merkittävä. Esimerkiksi valtion määräraha laajakaistahankkeiden tuelle vuosina 2017–2019 oli yhteensä 27 miljoonaa euroa.

Paikallisista teleyhtiöistä suurin DNA:n omistaja oli JNT eli Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy. Sen DNA-omistusten arvo oli noin 14,6 miljoonaa euroa.

"DNA:n osakkeiden myynnistä tuleva summa vastaa parin kolmen vuoden investointeja", kertoo JNT:n toimitusjohtaja Maria Höglund.

"Meidän agendalla on, että varat investoidaan takaisin liiketoimintaan, että saadaan yhä enemmän aikaiseksi."

Höglund ei kuitenkaan lähde arvioimaan, maksaako JNT ylimääräistä osinkoa – se on omistajan päätös.

Höglundin mukaan JNT:n investoinneista valtaosa menee kuituverkon kehittämiseen. Yhtiö on laajentanut toimintaansa Pietarsaaren seudun ulkopuoliseenkin Pohjanmaahan.

Valokuiturakentaminen pieniin taajamiin ei ole kiinnostanut DNA:ta eikä muita suuria operaattoreita. JNT on rakentanut valokuitua ilman tukia esimerkiksi Mustasaareen ja Vöyriin.

"Verkkoa voidaan tehdä kannattavasti pienissäkin taajamissa. Siellä tarvitaan myös hyviä verkkoja, kun on niin paljon asukkaita, ettei pelkkiin mobiiliyhteyksiin voida turvautua."

Myös länsiuusimaalainen Karjaan Puhelin aikoo rakentaa DNA-rahoilla valokuitua.

"Missiomme on ollut 1920-luvulta asti huolehtia omistajien viestintäyhteyksistä. Nyt päätavoitteemme on varustaa heidät kuituyhteyksillä," Karjaan Puhelimen toimitusjohtaja Henrik Ekblom kertoo.

Yhtiön periaatteena on, että kun vanhaa kupariverkkoa puretaan, tilalle tarjotaan aina valokuitu. Noin puolet tarttuvat Ekblomin mukaan tarjoukseen. Taajamassa liittymän saa 1250 eurolla, kallein listahinta 3 200 euroa on voimassa maaseudulla ja saaristossa.

Karjaan Puhelimen DNA-potti on 3,5 miljoonaa, mikä vastaa puolentoista vuoden investointibudjettia. Myös omakotialueille voidaan rakentaa kannattavasti, vaikka se ei juuri kiinnosta kolmea suurta teleoperaattoria.

"Se onnistuu, koska meillä ei ole kvartaalitaloutta vaan ajattelemme pitkäjänteisesti. Investointimme suhteessa 7 miljoonan euron liikevaihtoon ovat suuret. Saaristossa takaisinmaksuaikataulu on hyvin pitkä. Se siedetään, kunhan voidaan rakentaa hyvässä tasapainossa myös taajamien verkkoa."

Maaseudullekin valokuitua voidaan rakentaa, kunhan myynti hoituu paikallisvoimin.

"Kun jostain kylästä on joku valokuidusta kiinnostunut, sovimme että kyläläiset valitsevat yhteyshenkilön esimerkiksi nuorisoseurasta tai muusta vastaavassa yhdistyksessä. Toimitamme hänelle materiaalia ja annamme myyntialueen. Paikalliset asukkaat saavat itse keskustella ja miettiä valokuidun hankintaa."

Kaikissa paikallisteleyhtiöissä DNA-rahojen käyttökohde ei ole vielä selvillä. Esimerkiksi Vakka-Suomen Puhelin Oy:ssä päätöstä ei ole vielä tehty, kertoo toimitusjohtaja Matti Nurmi. Asian keskeneräisyyden vuoksi hän ei halua kommentoida sen enempää.

Henrik Ekblomin mukaan noin puolet Suomen 130 000 omakotitalouksien valokuituliittymistä on Finnet-liittoon kuuluvien, pienten paikallisyhtiöiden rakentamia. Valtaosa puhelinyhtiöistä on kadonnut samaan tahtiin, kun ne on myyty suurille teleoperaattoreille.

Rakennemuutos synnytti kannattavia pörssiyhtiöitä ja niiden mobiiliverkot, mutta valokuidun rakentaminen omakotitaloihin on jäänyt harvojen harteille.

"Jos kaikki entiset paikalliset yli 50 Finnet-yhtiötä olisivat säilyneet itsenäisinä ja paikallisina ja toimittaneet valokuitua samaan tahtiin kuin nykyiset Finnet-yhtiöt, niin arvioisin omakotitalojen kuituliittymiä olevan pelkästään entisen Finnet-ryhmän piirissä vähintään 300 000", Ekblom laskee.

Juttua korjattu 21.12. 9.00. Valokuituliittymien määrä 130000 koskee omakotitaloja, ei kaikkia kotitalouksia.

Henrik Ekblomin mukaan noin puolet tarttuu valokuitutarjoukseen kupariverkon purkamisen yhteydessä, eivät lähes kaikki.