Tuotantoeläimiä rokotetaan harkiten
Kuva: Viestilehtien arkistoElintarvikeketjun tekemä pitkäjänteinen eläintautien torjuntatyö, laatujärjestelmät, tilojen ja eläinlääkärien yhteistyö sekä elintarviketeollisuuden vaatimukset ovat pitäneen eläintaudit kurissa.
Kuluneiden 20 vuoden aikana Suomessa on tarvinnut ottaa käyttöön vähän uusia rokotteita.
Merkittävin lienee sikojen sirkorokote. Se suojaa sirkovirussairauksilta, joista merkittävin on PMWS. Se tunnetaan myös nimellä porsaiden vieroituksen jälkeinen monisyinen nääntyminen.
”Rokotteet eivät ole ensisijainen keino tuotantoeläinten tautien hallintaan. Ne ovat viimeinen, kun ennaltaehkäisy ei riitä ja tai taudinaiheuttaja on pesiytynyt ympäristöön tai eläimiin”, sanoo toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi Eläintautien torjuntayhdistyksestä (ETT).
Ennaltaehkäisevät keinot ovat vähissä erityisesti vektorilevitteisissä eli hyönteisten välityksellä leviävissä taudeissa.
Sellaisia ovat märehtijöiden sinikielitauti ja Schmallenberg.
Ensin mainittua on vastustettu massiivisilla rokotuksilla maissa, joihin tauti on polttiaisen mukana kulkeutunut. Jälkimmäiseen on hiljattain kehitetty rokote.
MTK:n eläinlääkärin Leena Suojalan mielestä monet rokotukset esimerkiksi sikatiloilla kuuluvat normaaliin tuotantoon. Niillä saadaan eläimet pidettyä kunnossa ja hyvinvointia kohennettua.
Sikaruusubakteeri ja parvovirus ovat esimerkkejä taudinaiheuttajista, joita sioilla esiintyy yleisesti ja joita vastaan rokottaminen on rutiinia yhdistelmäsikaloissa.
Naudanlihantuotannossa voitaisiin Suojalan mukaan välitysvasikoita rokottaa entistä enemmän hengitystietulehduksia vastaan.
”Rotavirusinfektioista kärsivässä emolehmäkarjassa eläimet kannattaisi suojata virusta vastaan, koska virusepidemia voi pahimmillaan aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita.”
Tuottajat kärvistelevät turhaan tautitilanteen kanssa ja eläinten terveys ja hyvinvointi kärsivät, Suojala pahoittelee.
Siipikarjan terveystarkkailussa seurataan verinäytteistä tarttuvan keuhkoputkentulehduksen eli IB-vasta-aineita, jotta mahdolliset piilevät tartunnat todettaisiin ajoissa.
Eteläsuomalaisessa munintakanalassa todettiin huhtikuussa 2011 IB-tartunta. Osa siitosmunantuottajista on rokotuttanut kanojaan tapettuja viruksia sisältävällä rokotteella.
Eläviä IB-rokotteita meillä ei toistaiseksi käytetä, mutta asiasta on Kortesniemin mukaan keskusteltu. Elävien rokotteiden käyttö on riski, koska virus voi muuntautua tautia aiheuttavaksi.
Virusrokotteet on suunniteltu vain tiettyjä kantoja vastaan eivätkä välttämättä tehoa viruksen toiseen muotoon. Viruskannoiltaan vaihteleva IB on tästä hyvä esimerkki.
Kortesniemi painottaa, että rokottaminen on kallista ja työlästä.
Uuden rokotteen ottaminen käyttöön vaatii perusteelliset kustannuslaskelmat sekä viranomaisten luvan rokotteiden maahantuonnille.
Sekä Kortesniemi että Suojala muistuttavat rokotteisiin liittyvästä riskistä.
Lääketehtaissa käsitellään monenlaisia viruksia, jotka saattavat saastuttaa rokotteen ja levitä sen mukana.
Esimerkkinä Kortesniemi mainitsee nautojen virusripulia aiheuttavan BVD-viruksen. Suomessa sitä on todettu viimeksi vuonna 2010 yhdellä lypsykarjatilalla.
Suojala epäilee, ettei lääkeyhtiöitä kiinnosta kehittää rokotteita pienen Suomen markkinoille. Esimerkiksi tänne sopivia yhdistelmärokotteita hengitystie- ja ripuliviruksia vastaan on vaikea saada.
”Rokotteiden saannissa on ollut ajoittain lyhyitä katkoksia. Keväällä koko Euroopassa oli katkos hevosten herpesvirusrokotteen saannissa”, kertoo eläinlääkäri Karoliina Alm-Packalén Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira).
”Uusien rokotteiden kehittäminen vie vuosia, mutta uusia tauteja ja uhkia tulee yllättäen. Silloin muun tautivastustuksen merkitys korostuu.”
Eläinlääkärit voivat hakea lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta lupaa tuoda ulkomailla hyväksyttyjä rokotteita, kertoo tuotantoeläinsairauksien kliininen opettaja Heli Simojoki Helsingin yliopistosta keinoista laajentaa rokotevalikoimaa.
Alm-Packalén Evirasta muistuttaa, että lemmikkieläinten raivotautirokotukset on pidettävä kunnossa.
Samoin on huolehdittava lemmikkikyyhkysten rokottamisesta Newcastlen tautia vastaan.
MAIJA ALA-SIURUA
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
