Suomalaiset marjat ovatainutlaatuinen luonnonvara
Suomalaisissa marjoissa on paljon hyödyntämättömiä lääkinnällisiä mahdollisuuksia. Kaikkia vaikutuksia ei vielä edes tiedetä tarkoin.
Suomessa kasvaa lähes 40 syötävää marjaa. Valoisa, lyhyt kesämme tuottaa marjasatoon suuret pitoisuudet bioaktiivisia yhdisteitä.
”Marjojen fenolisilla yhdisteillä eli flavonoideilla, tanniineilla ja kasviestrogeeneillä on suuria vaikutuksia terveyteen”, sanoi erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:stä Lumoudu kasveista -tapahtumassa.
Puupponen-Pimiän mukaan marjoilla, kuten mustikalla ja karpalolla, on pitkät perinteet kansanlääkinnässä. Niillä voisi olla tärkeä merkitys muun muassa kroonisten sairauksien ehkäisyssä.
Tästä on saatu viitteitä kliinisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin marjoja runsaasti sisältävän ruokavalion vaikutusta metabolisen oireyhtymän henkilöillä.
Tutkimuksen mukaan lakalla, vadelmalla ja mansikalla saattaa olla edullinen vaikutus kolesteroliarvoihin ja yleensäkin rasva-aineenvaihduntaan. Korkeaan verenpaineeseen näistä marjoista oli hyötyä.
”Toivottavasti kliinisiä kokeita pystytään jatkamaan. Ilman muuta kannattaisi tutkia marjojen vaikutusta rasva-aineenvaihduntaan”, sanoo Puupponen-Pimiä.
Hänen mukaansa marjoja pitäisi nauttia joka tapauksessa monipuolisesti. Siten voi parhaiten varmistua hyödyistä.
VTT:n uutta tutkimusta edustaa suomalaisten marjojen soluviljely, jossa tuotetaan kantasoluja. Viljelyssä ovat lakka, mesimarja, mustikka, puolukka, karpalo, vadelma, pihlajanmarja ja mansikka.
”Toiset marjat ovat helpompia viljellä, toiset vaikeampia. Esimerkiksi lakan viljelyn kehittäminen vei kolme vuotta”, Puupponen-Pimiä mainitsee.
Lakan kantasoluja hyödynnetään jo kaupallisesti suomalaisessa kosmetiikkateollisuudessa.
Nykyisin noin neljännes kaikista reseptilääkkeistä sisältää vaikuttavina aineinaan luonnosta peräisin olevia yhdisteitä.
Parhaillaan on eri puolilla maailmaa käynnissä kehitystyötä, jolla kasvit valjastetaan lääkeainetuotantoon.
VTT:llä on yli 20 vuoden kokemus pienmolekyyleistä ja kasvisoluviljelmistä. Laboratorioissa tehdään perustavanlaatuista kasvibiotekniikan tutkimusta kasvisolujen, -solukkojen ja kasvin osien kasvattamiseksi laboratoriosta laajaan teolliseen tuotantoon.
”Tarkoitus on ymmärtää, mitä kasvisoluissa tapahtuu, että niitä voidaan kehittää solutehtaina”, sanoo teknologiapäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT:ltä.
Kasveja voidaan niistä saatavien omien lääkemolekyylien lisäksi käyttää myös muiden lääkeproteiinien tuottajina, esimerkiksi rokotetuotannossa. Kiinnostava työ on menossa kanadalaisella yrityksellä, joka on kehittänyt insuliinintuotantoa väriohdakkeen siemenissä.
Nyt toukokuussa on tullut markkinoille maailman ensimmäinen kasvisoluissa tuotettu ihmiskäyttöön tarkoitettu lääkeproteiini.
”Kasvit ja kasvisoluviljelmät ovat turvallisia lääkeproteiinien tuotannossa”, sanoo erikoistutkija Anneli Ritala VTT:ltä.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
