Viljelijä ei pärjää ilman toimivaa nettiyhteyttä
Viimeksi viime syksynä ukonilmalla särkyi tietokone, kertoo Jussi Tuovinen navetan toimistossa. Valokuitu ei johda sähköä, joten sen ukkosen kestävyys on parempi kuin kuparikaapeleissa. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoLapinlahti (MT)
Kerälle kieputettu kuparilanka on jätetty joutavana makaamaan Koivuniemen tilan postilaatikon lähelle. Teleyhtiö Sonera katkaisi puhelin- ja laajakaistayhteyden viime keväänä Jussi ja Teija Tuoviselta.
Onneksi Tuovisilla oli ollut mahdollisuus liittyä Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaan ja hankkia 100 megan valokuituyhteys edellisvuonna, vaikka tila sijaitsee Lapinlahden puolella.
”Valokuituverkkoon pääsimme liittymään oikeastaan puolivahingossa”, kertoo Jussi Tuovinen. Rautavaaran kunnan puolella rakennettiin runkoverkkoa.
Heräsi keskustelu, jonka seurauksena runkoverkkoon pääsivät liittymään myös naapurikunnan rajalla asuvat.
Tuovinen ei näe valokuidulle vaihtoehtoja.
”Mokkulalla tai muilla langattomilla yhteyksillä ei tee mitään. Ne toimivat kun toimivat, parhaiten yleensä aamuyöstä, kun muuta liikennettä ei juuri ole.”
Valokuituverkon liittymismaksu oli 100 euroa ja kuukausimaksu 50 euroa.
Tuovinen arvelee, että heidän kipuraja liittymismaksulle olisi ollut 1 000–1 500 euroa.
”Liittyjiä olisi ollut varmasti, vaikka maksu olisi ollut 100 euroa korkeampi.”
Koivuniemen tilalla tietoliikenneyhteydet ovat hoituneet valokuidulla viime vuoden joulusta asti.
”Päivitykset, asennukset ja lataukset saa ajan tasalle vain klikkailemalla. Ei tarvitse odottaa ja odottaa tai pahimmassa tapauksessa aloittaa latausta yhteysvirheen takia uudestaan”, toteaa Tuovinen tyytyväisenä.
Kun laajakaistayhteys tuli vielä kuparilankaa pitkin, sen nimellinen nopeus oli yksi mega. Lataukset kestivät silloin aina monta tuntia.
Koivuniemen tila tuottaa maitoa. Vuonna 2004 tilalla otettiin käyttöön lypsyrobotti.
”Silloin ohjelma oli dos-pohjainen eikä tietoliikenneyhteyksiä tarvittu”, muistelee tilan emäntä Teija Tuovinen.
Nyt robotin etähuolto, päivitykset ja huolto hoidetaan internetin välityksellä joko Hollannista tai Suomesta.
Tuovisten mielestä valtioneuvoston laajakaista kaikille -periaatepäätös ei näy konkreettisesti maaseudulla. Siitä puhutaan vain juhlapuheissa. ”Valokuituverkon rakentaminen ei etene, kun viestintävirastolta ei heru lupia ja Finnvera ei rahoita.”
Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elintärkeä asia maaseudulle ja maaseudun yrittäjille. ”Eivät selitykset yhteyksien hitaudesta tai toimimattomuudesta auta, kun esimerkiksi eläinilmoitukset pitää saada perille ajoissa”, sanoo Jussi Tuovinen.
Ensimmäinen tietokone tuli Tuovisille vuonna 1989. Siihen otettiin heti modeemiyhteys.
”Tietokoneen käyttöä on ollut pakko opetella, vaikka lehmät ovat minusta paljon kiinnostavampia. Toki on myönnettävä, että tekniikka on helpottanut työtä”, kertoo Teija Tuovinen.
Automatiikkaa on jo nyt tilalla paljon ja lisää suunnitteilla. ”Liike- sekä lämpötilan ja kosteudentunnistimien hankinta kiinnostaisi”, sanoo Jussi Tuovinen.
”Lomittajille on saatava lisää koulutusta ja palkkaa, jottei tekniikan käyttäminen tiloilla muodostu kynnyskysymykseksi. Lomaltapaluu voi tulla kalliiksi, jos eläimet ovat sairastuneet ja laitteet epäkunnossa”, pohtivat Tuoviset.
Tähän asti lomittaja on saatu Koivuniemeen naapurista, jolla on myös lypsyrobotti.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
