Kreikka sai taaslisää tukea ja aikaa

Euromaiden valtiovarainministerit ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pääsivät maanantain ja tiistain välisenä yönä sopuun uudesta Kreikan tukipaketista.

Sopu tarkoittaa muun muassa sitä, että Kreikan kahdenvälisten lainojen korkoa lasketaan prosenttiyksiköllä ja laina-aikoja pidennetään 15 vuodella. Lisäksi Euroopan keskuspankki EKP ja kansalliset keskuspankit palauttavat Kreikan lainoista saamansa voitot Kreikalle. Kreikka voi myös ostaa lainojaan markkinoilta 30 prosentilla niiden todellisesta arvosta.

Sopu tukitoimista merkitsee sitä, että Kreikalle maksetaan seuraava lainaerä joulukuun puolessavälissä. Yhteensä Kreikalle ollaan antamassa tällä erää tukea kolmessa erässä 43,7 miljardia euroa.

Sovun hinta Suomelle on Nordean pääekonomistin Roger Wessmanin arvion mukaan alentuneina korkotuloina noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi EKP:n palauttamista lainakoroista Suomen Pankin osuus on 100–200 miljoonaa euroa.

Kahdenvälisten lainojen koronlasku koskee myös Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen keväällä 2010 kolmeksi vuodeksi myöntämää noin puolentoista miljardin euron lainaa. Oppositiossa silloin ollut SDP:n puheenjohtaja, nykyinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, vastusti lainaa jyrkästi. Nyt hän hyväksyi lainan koron laskemisen sekä laina-ajan viisinkertaistamisen.

Nyt tehtyjen päätösten tarkoituksena on, että Kreikan velka-aste laskisi 124 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Ellei näin tapahdu, euromaat ovat luvanneet harkita lisätoimia.

Lisätoimia saatetaan myös tarvita, koska noin vuosi sitten toteutettujen leikkauksien ja säästöjen olisi jo pitänyt laskea Kreikan velka-aste 120 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ei ole toteutumassa, vaikka yksityisten sijoittajien lainasummasta leikattiin sata miljardia euroa. Hyväksytty tukipaketti oli suuruudeltaan 130 miljardia euroa eli yhtä suuri kuin EU:n vuosibudjetti. Leikkausten seurauksena Euroopassa jouduttiin pääomittamaan kymmeniä pankkeja.

Kreikalta edellytettyjen säästöjen ja leikkausten seurauksena maan talous on syöksyssä. Vuonna 2010 Kreikan bkt oli 222,2 miljardia euroa, viime vuonna noin 206 miljardia, budjetin mukaan tänä vuonna noin 201 miljardia ja ensi vuonna 193 miljardia euroa. Asukasmäärältään puolta pienemmän Suomen bkt oli vuonna 2011 noin 189 miljardia euroa. Velkaantuminen jatkui meilläkin.

Bkt:n pudotus näkyy myös työttömyysluvuissa. Kreikkalaisista on työttöminä noin neljännes. Nuorista, 15–25-vuotiaista, työttöminä on yli 54 prosenttia. Tällaisilla bkt- ja työttömyysluvuilla ei korkoja saati sitten lainoja makseta.

Kreikkaa ja kreikkalaisia koskeva talouskurin palautus on kylmää kyytiä. Samanlaista kyytiä on odotettavissa koko euroalueelle, ellei muitakin kriisimaita saada kasvu-uralle. Viime viikolla Markit-tutkimusyhtiön julkaisemien tietojen mukaan euroalueen talouden laskusuhdanne näyttää syvenevän entisestään.

Heikko taloustilanne näkyi myös siinä, etteivät valtionpäämiehet päässeet viime viikolla sopuun EU:n budjettiraameista tulevalle rahoituskaudelle. Päätöksiä on odotettavissa vasta tammikuussa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli tyytyväinen, että Kreikan osalta päästiin taas sopuun. Kreikka sai taas lisää tukea ja aikaa.

Monien asiantuntijoiden mukaan nykyiseltä hallitusohjelmalta on pohja pudonnut ja uusia päätöksiä pitäisi tehdä pikaisesti. Nyt pitää keskittyä Suomen talousongelmiin, jotta Suomi ei ajaudu Kreikan tielle.

Avaa artikkelin PDF