MTK syyttää WWF:n lihaopasta populismiksi ja osatotuuksiksi
Ympäristöjärjestön opas antaa kotimaiselle tuotannolle osin tunnustustakin, mutta MTK:n mielestä sitä ei tule riittävästi.
MTK:n mielestä kotimainen lihantuotanto ansaitsee kiitoksen ja kannusteita eikä mustamaalausta. Kuva: Jaana KankaanpääMTK:n mielestä WWF sortuu populismiin ja osatotuuksien levittämiseen tiistaina julkaistussa lihaoppaassaan. Suomalaisen tuotannon keskeisimmät vahvuudet on tuottajajärjestön mielestä lakaistu maton alle.
"Lihantuotannon vahvuus Suomessa on eläinten hyvä hoito, minkä vuoksi eläimiä ei tarvitse turhaan lääkitä antibiooteilla", MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
"Muualla maailmassa antibioottien holtiton käyttö muodostaa uhan myös ihmisten terveydelle."
Toiseksi Suomen vahvuudeksi Marttila toteaa veden riittävyyden. "Meillä sademetsiä ei raivata lihantuotannon tieltä."
Ruokavaliostaan ei tarvitse stressata, mikäli suosii suomalaista, syö kohtuullisesti ja monipuolisesti sekä välttää ruokahävikkiä, Marttila summaa.
MTK muistuttaa, että Suomen maatalouden osuus maailman kasvihuonekaasuista on 0,01 prosenttia. Nykyistäkin ympäristöystävällisempää maataloudesta tulee teknologian ja tuottavuuden kehityksellä.
MTK on pettynyt siihen, ettei WWF tunnista Suomen kotieläintuotannon vahvuuksia.
"Onneksi maatilamme ovat ottaneet itse haasteen vastaan", MTK:n johtokunnan antama tiedote toteaa. "Teknologia ja tuottavuus etenevät vinhaa vauhtia. Maatalousyrittäjät ansaitsevat kiitoksen ja kannusteita, eivät jatkuvaa mustamaalausta."
"Suomalainen liha on jo vastuullisempaa, laatulihaa. Siksi Suomessa kannattaa panostaa lihantuotannon kehittämiseen ja kasvuun", tiedote kannustaa.
MTK:n mielestä hyvää WWF:n oppaassa on, että kotimaisuuden vahvuuskin on joskus huomioitu. Sen sijaan MTK ei yhdy WWF:n kantaan, että kaikki kasviproteiinit ympäri maailmaa ansaitsivat vihreän leiman ja suosituksen.
"Merkittävä osa maatalousmaastamme on ravitsemuksellemme ja huoltovarmuudellemme tärkeän kotieläintuotannon rehujen viljelyalana, joka ei sääolosuhteiden tai maaperän takia sovellu kasvisten tai leipäviljan viljelyyn", MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo.
"Maataloutemme Itämeren suojelussa on viime vuosina edistytty ja ravinnevalumia Itämereen on saatu pienenemään, etenkin rantavesissä. Ongelmana on Itämeressä jo oleva ravinnekuormitus. Lihansyönnin tai muun suomalaisen ruuan kulutuksen vähentämisellä ei ole tosiasiallista tekemistä Itämeren suojelun kanssa. Kotieläintalous tukee myös maaseudun monimuotoisuutta", Pietola muistuttaa.
MTK:n johtokunnan keskustelussa tunteet olivat kaksijakoiset. Yhtäältä oltiin täydellisen tyrmistyneitä WWF:n oppaan sisällöstä. Toisaalta oltiin lievästi huojentuneita siitä, että oppaassa oli jonkin verran otettu huomioon kotimaisen tuotannon vahvuuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
